Metsästyskoiraharrastajien mitta täyttyi Lieksassa

Vaikeaan susitilanteeseen tympiintyneet lieksalaiset metsästyskoirien omistajat eivät enää anna poliisille virka-apua suurriistakolarien jälkeen.

Lieksan riistanhoitoyhdistyksen hallitus teki helmikuussa yksimielisen päätöksen irtisanoa poliisin ja yhdistyksen välinen sopimus suurriistavirka-avusta.

Suurriistavirka-apu (SRVA) on riistanhoitoyhdistysten ylläpitämä organisaatio, joka välittää poliisille metsästäjien virka-apua suurriistakonflikteissa. Tavallisimpia SRVA-tehtäviä ovat kolareissa loukkaantuneiden hirvieläinten, suurpetojen ja villisikojen jäljestäminen sekä suurpetojen karkotukset taajaan asutulta alueelta.

Lieksan RHY:n puheenjohtaja Esa Räty kertoo sopimuksen irtisanomisen syyksi liian suuret riskit koirille ja pielessä oleva suurpetopolitiikka.

– Olimme RHY:n hallituksessa puun ja kuoren välissä, kun koiramiehet kieltäytyivät laskemasta koiriaan liian vaarallisiin maastoihin. Susien määrä on lisääntynyt Lieksassa vuosi vuodelta. SRVA-tehtävässä koiran menettämisen riskiä kasvattaa se, että liikenteessä loukkaantuneen eläimen jäljitys tapahtuu useimmiten pimeässä, jolloin pedotkin ovat aktiivisia. Loukkaantunut, verinen hirvi lisää riskiä entisestään, kun vain poikkeustapauksessa eläintä voidaan jäljittää koira kytkettynä.

– Onnistunut loukkaantuneen eläimen etsiminen, sen kunnon arvioiminen ja suurpedon karkotus edellyttävät pääsääntöisesti koiran irtilaskua, Esa Räty sanoo.

Lieksan alueella SRVA-koulutuksen on suorittanut viitisenkymmentä henkilöä. Noin viidellätoista, kahdellakymmenellä heistä on käytössään koira, joka toimii kaikissa SRVA-tehtävissä. Esa Räty kertoo, että harjoitetun suurpetopolitiikan seurauksena myös liian lähelle asutusta ja jopa pihapiireihin tuppautuvia karhuja sai ennen talviunia hätistellä kauemmaksi tuon tuostakin.

– Kun karhun sai yhdestä pihasta lähtemään, pyyhkäisi se saman tien toiseen. On ymmärrettävää, että tämä on karkottajille melko turhauttavaa, Räty toteaa.

Lakisääteistä vai ei?

Itä-Suomen Poliisin eräyhdyshenkilö Harri-Pekka Pohjolainen myöntää, että poliisilla ei ole sen paremmin resursseja kuin osaamistakaan hoitaa sitä vaativaa tehtävää, minkä metsästäjät nykyisin hoitavat vapaaehtoisvoimin. Loukkaantunut suurpeto on aina vaarallinen, myös ihmiselle.

Suomen Riistakeskuksen internetsivujen mukaan SRVA-toiminta perustuu poliisin ja riistanhoitoyhdistysten välisiin sopimuksiin. Hälytysjärjestelmä käynnistyy poliisin antamalla virka-apupyynnöllä ja mukana olevat metsästäjät, koiranohjaajat ja metsästysseurat toimivat vapaaehtoispohjalta.

Joidenkin tulkintojen mukaan SRVA-toiminnasta huolehtiminen olisi riistanhoitoyhdistysten lakisääteinen velvoite. Riistahallintolaissa on kerrottu RHY:n julkiset hallintotehtävät ja lueteltu muut tehtävät. Muiden tehtävien viimeiseksi kohdaksi on kirjattu: 5) muiden sille säädettyjen tai maa- ja metsätalousministeriön tai Suomen riistakeskuksen määräämien tehtävien suorittaminen.

Varsinaisessa lakitekstissä SRVA-toimintaa ei ole mainittu.

Esa Rädyn mielestä SRVA:n kaltainen toiminta ei voi koskaan perustua muuhun kuin vapaaehtoisuuteen.

– Ketään talkoolaista ei voida velvoittaa hoitamaan näin riskialtista tehtävää. Tehtävät eivät ole vaarattomia ihmisellekään ja nykyisin vaara koiran menettämiseen on liian suuri. Maallikon voi olla vaikea ymmärtää, mitä tehtävä koiralta vaatii. Sadasta koirasta vain muutama on sellainen, jota voidaan käyttää monipuolisesti SRVA-tehtävissä ja yhden koiranomistajan kohdalle sellaisia koiria ei kovin montaa satu.

Pohjois-Karjalassa järjestettiin maaliskuun alussa kriisipalaveri, jossa SRVA-toimijat, riistahallinto, maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvarakeskus Luke, Lieksan kaupunki, Metsästäjäliitto ja poliisi pyrkivät ratkaisemaan sopimuskiistaa. Neuvotteluja jatketaan 7.4.

Mikäli neuvottelut eivät johda tyydyttävään ratkaisuun, saattaa tilanne olla 7.5. lähtien se, ettei Lieksan RHY anna enää suurriistavirka-apua. Kuhmon RHY on tehnyt vuosikokouksessaan myös yksimielisen päätöksen irrottautua SRVA-toiminnasta.

Kommentoi:

Koiramme