Noin 200 000 euroa rabieksen estohoitoihin Suomessa
Suomeen tuodaan kadulta pelastettuja koiria ja halpatuontipentuja useastakin maasta, jossa raivotautia esiintyy. Likikään kaikkien näiden koirien veressä ei ole rabieksen vasta-aineita osoituksena rokotuksesta, vaikka paperit saattavat olla kunnossa. (Kuva: Hannu Huttu)
Viime vuoden kustannukset rabiesaltistuksen hoidosta kohosivat lähes 100000 euroon pelkästään Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, jossa estohoitoa jouduttiin antamaan 46 henkilölle. Estohoito sisältää lähes aina rokotussarjan ja vasta-ainehoidon, joka maksaa yhteiskunnalle 2100 euroa potilasta kohden.
Viranomaiset ovat huolissaan rabiesriskin kasvusta Suomessa. Rabiesaltistusepäilyihin annetut rokotus- ja vasta-ainehoidot ovat lisääntyneet vuoden 2006 jälkeen Suomessa merkittävästi, tapauksia on kirjattu noin 50–70 vuosittain. Viime vuonna estohoitoa annettiin Suomessa jo 107 henkilölle. Epäilyjen ja hoitojen kasvu on tapahtunut yhtä matkaa rescuekoirien tuonnin yleistymisen kanssa. Katukoiraongelmasta kirjoitettiin laajasti Koiramme-lehden huhtikuun numerossa.
Vuonna 2016 Etelä-Suomessa oli rabiesepäilyjä 21, joista laittomasti maahantuoduilla koirilla kymmenen. Viime vuonna vastaavat luvut olivat 29 ja 13. Tänä vuonna rabiespäilyjä on tullut ilmi jo toistakymmentä.
Muun muassa helmikuussa Tallinnasta tuotua koiraa epäiltiin tartunnasta. Yksityishenkilön Suomeen tuoma koira vietiin eläinsairaalaan Viikkiin. Tutkimuksissa selvisi, ettei koiralla onneksi ollut rabiesta, mutta ei myöskään vasta-aineita. Lisäksi koira olikin peräisin Venäjän alueelta, jossa esiintyy runsaasti rabiesta. Koiraa ei ollut rokotettu ja paperit oli todennäköisesti väärennetty.
Toistaiseksi tapaukset ovat jääneet epäilyiksi, sillä raivotautia ei ole löydetty koirista Suomessa kymmeneen vuoteen. Lepakkorabiesta Suomessa on.
