Rabiestestit pakolliseksi myös Venäjän tuontikoirilta?
Ruokaviraston viimevuotisesta rokotetutkimuksesta on valmistunut yhteenveto. Tulosten perusteella tuontikoirien saamiin rabiesrokotuksiin ei voi aina luottaa. (Arkistokuva: Aino Pikkusaari)
Venäjältä ja Romaniasta tuotujen koirien rokotesuojan puutteellisuuksien vuoksi olisi syytä harkita pakollista vasta-ainetestiä. Tämä käy ilmi Eviran, nykyisen Ruokaviraston, tekemästä tutkimuksesta julkaistusta tieteellisestä artikkelista.
Viime vuonna tehdyssä tutkimuksessa oli kaksi koiraryhmää. Toiseen kuului 36 niin sanottua katukoiraa, joista 31 oli tuotu Venäjältä ja viisi Romaniasta. Koirat oli paperien mukaan rokotetut. Vertailuryhmään kuului 36 suomalaista Suomessa rokotettua koiraa.
– Tuontikoirista 14:llä ei ollut lainkaan vasta-aineita, mikä saattaa selittyä sillä, että koiria ei ole rokotettu asianmukaisesti. Sekä Venäjällä että Romaniassa rabiesta esiintyy villieläimissä ja jonkin verran kotieläimissä. Katukoiria tuodaan katukoirajärjestöjen mukaan myös alueilta, joilla esiintyy raivotautia, kertoo jaostopäällikkö Tiina Nokireki Ruokaviraston tiedotteessa.
Nokireen, Marianne Kailan ja Jasmine Marjoniemen tutkimuksesta on julkaistu maaliskuussa yhteenveto Acta veterinaria Scandinavica -sivustolla. – Katukoirien lisääntynyt tuonti maista, joissa raivotauti on edelleen yleinen, on hälyttävä suuntaus. Tiedot osoittavat, että tuontiasetuksen noudattamisen taso voi olla alhainen. Vaikka raivotautivirus Venäjällä ei ole siirtynyt koirista väestöön, niin olisi harkittava, onko vaadittava raivotautirokotuksen vastaisten vasta-aineiden testaus, kun koiria tuodaan raivotautivapaaseen maahan, artikkelissa kirjoitetaan.
Näytteet otettiin vuonna 2018 tammikuun ja maaliskuun välisenä aikana. Lyhin aika rokottamisesta näytteenottoon oli kolme viikkoa. Koirat olivat iältään kolmesta kuukaudesta 16 vuoteen. Koirista 54 oli rokotettu vain kerran, 18 koiraa oli rokotettu vähintään kaksi kertaa.
Tutkimustulokset osoittivat myös, että joillakin koirilla molemmissa ryhmissä ei ollut riittävää vastetta penikkatautia vastaan. Suomessa olisi tutkijoiden mukaan tärkeä kannustaa omistajia ylläpitämään hyvä rokotuskattavuus estämään penikkatautiepidemioita.
Epäilyjä vääristä merkinnöistä
Tuontiasiakirjojen mukaan kaikki koirat oli rokotettu rabiesta vastaan määräysten mukaisesti vähintään 21 päivää ennen tuontia. Vertailuryhmän koirista vasta-aineita löytyi kaikilta ja 94 prosentilla tasot ylittivät raja-arvon.
– Ryhmien välillä havaittiin tilastollisesti merkitsevää eroa. Pienestä otoksesta huolimatta tämä herättää huolta tuoduista koirista, joilla on riittämättömät vasta-ainetasot. Nämä koirat eivät ehkä olleet rokotettuja, vaikka niillä oli rokotusta koskevat asiakirjat saapuessaan, mainitaan artikkelissa.
Ruokaviraston tutkimuksessa paneuduttiin myös aiempiin tutkimuksiin. Niissä on muun muassa huomattu eroja vasta-aineiden määrässä käytetyn rokotteen, rokoteannosten määrän, koiran iän, koon ja rodun perusteella. Annettu rokote ei siis välttämättä ole tuottanut riittävää suojaa. Nyt kävi ilmi, että 90 prosenttia rokotetuista koirista saavuttaa riittävän immuunivasteen yhden annoksen jälkeen.
– On syytä olettaa, että ainakaan kaikkia tuontikoirista ei ollut rokotettu huolimatta papereista. Käytettyjen raivotautirokotteiden olisi pitänyt antaa tyydyttävä tulos useimmilla koirilla, jos niitä käytetään ja säilytetään oikein. Koiraryhmien vertailusta syntyi epäilystä, että tuontiasiakirjoja väärennetään.
Katukoirat ovat uhka
– Katukoirat ovat uhka erilaisten taudinaiheuttajien, kuten raivotautiviruksen, leviämiseen. Viime vuosina katukoirien tuonti Suomeen on kasvanut huomattavasti. Vuonna 2017 Suomeen tuotiin 2500 katukoiraa, mikä oli kymmenen kertaa enemmän kuin vuonna 2010. Vaikka yksi raivotautia sairastava koira ei ehkä aiheuttaisi tautia ihmiselle, niin taudin vakavuus vahvistaa ehkäisyn tarvetta, artikkelissa kirjoitetaan.
Raivotauti tarttuu sairastuneen eläimen puremasta. Rabiesta torjutaan rokottein sekä eläinten että ihmisten suojelemiseksi. Tuontikoirien heikko rokotesuoja saattaa lisätä riskiä siihen, että rabies leviää sairastuneista eläimistä toisiin eläimiin tai ihmisiin.
Epäiltyä raivotautia sairastavat koirat purevat vuosittain arviolta seitsemää miljoonaa ihmistä ja yli 60000 ihmistä kuolee raivotautiin. Lähes kaikki tapaukset ovat peräisin koiran puremasta. Norjassa tapahtui vastikään kuolintapaus ensimmäisen kerran yli 200 vuoteen Kaakkois-Aasiassa saadun tartunnan vuoksi. Suomi on ollut raivotaudista vapaa vuodesta 1991.
Raivotautirokote on pakollinen kaikille Venäjältä tuleville koirille. EU ei kuitenkaan edellytä Venäjältä tuotaville koirille todistusta riittävästä vasta-ainetasosta. Romaniaa koskevat EU:n sisäiset tuontia koskevat säädökset. Ruokavirasto suosittelee tiedotteessaan, että eläimiä tuovat tutkituttavat oma-aloitteisesti koirien raivotaudin vasta-ainetasot ennen Suomeen tuontia EU-hyväksytyssä laboratoriossa. Ruokavirasto suosittelee lisäksi, että Suomeen ei tuoda koiria, joiden alkuperää ei tunneta.
