Lokakuun alussa hausjärveläisen metsästysseuran majan pihalla nähtiin erikoisia tapahtumia, joiden keskiössä oli koira. Keskellä pihaa seisoi ihminen ja piteli koiraa pitkässä hihnassa. Ympärillä oli hiirenhiljaista, koiranohjaaja ei liikkunut eikä puhunut, ja myös katsojat ympärillä pysyttelivät hiljaa.
Koira seisoi aluksi ohjaajansa vieressä, istahti sitten ja katseli ylös yrittäen saada kontaktia ihmiseensä. Koira heilautti häntäänsä, mutta kun ei saanut reaktiota ohjaajaltaan, se päätti nousta ja kiertää ohjaajansa ympäri. Ihminen vain siirteli hihnaa estääkseen sitä sotkeutumasta. Kolme minuuttia täytyi tuntua koirankin mielestä pitkältä ajalta, kun mitään ei tapahtunut.
Patsastelussa oli kyse Kennelliiton virallisesta käyttäytymisen jalostustarkastuksesta. Sen neljännessä osiossa tarkkailtiin koiran aktiivisuutta ja passiivisuutta.
– Testissä asiat menevät osio osiolta koiralle vaikeammiksi ja se rasittuu niistä henkisesti. Koiraa paineistetaan pikkuhiljaa enemmän ja enemmän, kertoo Anne Haapakoski, testin toinen tarkastaja.
Käyttäytymisen jalostustarkastuksen idea on kerätä mahdollisimman systemaattista ja vertailukelpoista tietoa koirien luonteesta ja käyttäytymisestä jalostuksen tueksi. Tarkoitus ei ole ensisijaisesti ”testata tottelevaisuutta” tai koulutustasoa, vaan arvioida koiran luontaisia reagointitapoja erilaisissa arjen tilanteissa.
Moikataanko vai ei?
Testi alkaa vieraan ihmisen kohtaamisella. Kun koirakko saapuu tuolilla istuvan avustajan luo, tilanteessa seurataan, kuinka koira suhtautuu vieraaseen. Monelle rodulle on toivottavinta, että koira tervehtisi avustajaa oma-aloitteisesti, mutta sellainen käytös ei toki ole tyypillistä kaikille roduille.
Sitten koirakko poistuu ja etenee seuraavaksi seisovan avustajan luo. Avustaja yrittää koskettaa koiraa ja houkuttelee sen mukaansa kävellen.
Seuraavassa osiossa tarkastellaan koiran käsiteltävyyttä. Tarkastajat kirjaavat lomakkeelle, minne koira antaa itseään koskettaa ja seuraavat, onko se esimerkiksi välinpitämätön, innokas vai pelokas.
Kolmas osio arvioi jahtaamista: koira on pitkässä liinassa, kun sille heitetään näköesteen takaa kankaalla päällystetty pallo. Nyt seurataan, kuinka koira käyttäytyy pallon kanssa: kiinnostuuko se siitä lainkaan vai ryhtyykö leikkimään. Lopuksi ohjaaja leikittää tai yrittää leikittää koiraa pallolla.
– Neljäs, aktiivisuutta ja passiivisuutta arvioiva osio voikin olla koiralle hankala. Edeltävän leikkimisosion jälkeen koiran pitäisi olla kolme minuuttia paikallaan, eikä ohjaaja saa ottaa siihen mitään kontaktia. Nyt koiran pitäisi osata rauhoittua, eikä se kaikilta onnistu, Anne Haapakoski tietää.
Testin viides osio on vieraan koiran kohtaaminen. Ohjaaja seisoo koira kytkettynä, kun heidät noin kuuden metrin päässä ohittaa erirotuinen koira. Se on samaa sukupuolta ja kokoluokkaa.
Kuudes osio taas testaa koiran suhtautumista erilaisiin alustoihin. Koirakko kävelee lenkin, jonka varrella on kaksi erilaista alustaa, ritilä sekä pleksi. Kun ohjaaja seisahtaa alustalle, koiran tulisi seurata viereen ja uskaltaa astua oudolle alustalle ja pysähtyä sille hetkeksi.

Viittoja, hattuja, sateenvarjoja
Sitten päästään testaamaan, kuinka koira suhtautuu ihmisjoukkoon.
Koirakko kulkee kuuden ihmisen muodostaman rivin läpi ja kääntyy takaisin ihmisriviä kohti. Sama kuvio toistetaan, mutta nyt vastaantulevat ihmiset juoksevat rivissä. Lopuksi osa vastaantulijoista on pukenut ylleen hulmuavia viittoja, isoja hattuja ja pari vielä avaa sateenvarjon.
Seuraava vaihe yleensä paineistaa koiraa enemmän. Vieraat ihmiset asettuvat ringiksi koirakon ympärille. Ensin avustajat eivät katso koiraa, kunnes kääntävät katseensa siihen, astuvat sitten muutaman askeleen lähemmäksi ja lopuksi vielä liikkuvat ringissä koirakon ympäri.
Testin viimeinen osio arvioi koiran ääniarkuutta. Koirakko kävelee rataa, jonka varrella on kaksi sermein peitettyä pistettä. Koirakon lähestyessä ensimmäisen sermin takaa alkaa kuulua pillin vihellystä ja toisen sermin takana koputetaan kattilankantta vasaran varrella. Koirakko ohittaa pisteet ja palaa samaa reittiä. Toisen sermin takana paukutetaan vasaralla nyt voimakkaammin, ja toisen sermin takaa kuuluu akkuporakoneen surinaa.

Ihanneprofiili rodun mukaan
Koko testein ajan tarkastajat tekevät huomioita koiran rohkeudesta, rohkeuden yleiskuvasta, yleiskuvassa tapahtuvista muutoksista sekä arvioivat stressiin liittyvää tai stereotyyppistä käyttäytymistä. Tarkastuksen lopputulos on joko hyväksytty, suoritettu, hylätty tai keskeytetty.
Miten mukaan?
Käyttäytymisen jalostustarkastus on avoin kaiken rotuisille, 18 kuukautta täyttäneille koirille. Koira voi osallistua tarkastukseen useita kertoja eikä yläikärajaa ole.
Osallistuvalle koiralle tilataan Kennelliitosta lähete Omakoira-palvelun kautta.
Koirasta täytetään lomakkeelle esitiedot ja sen mikrosiru tarkastetaan. Ohjaajalta kysytään ennakolta muun muassa, minkäikäisenä koira on erotettu emostaan, kuinka vanhana se tuli omistajalle, onko perheessä toisia koiria sekä monia muita seikkoja, jotka ovat voineet vaikuttaa koiran luonteen kehittymiseen.
Tulos on hyväksytty, jos koira läpäisee tarkastuksen ja rodulla on voimassa oleva ihanneprofiili. Tulos on suoritettu, jos rodulla ei ole ihanneprofiilia, ja hylätty, mikäli koira reagoi tavalla, joka rodun ihanneprofiilissa on määritelty hylkääväksi. Jos käyttäytymisen tarkastukseen osallistuvan koiran rodulla ei ole ihanneprofiilia, voi tarkastaja hylätä suorituksen, jos koira on selvästi huonohermoinen, arka tai vihainen.
Hylätty jalostustarkastus ei estä koiran jalostuskäyttöä, ellei sitä ole määrätty rodun PEVISA-ohjelmassa. Eri rotujen kattavan tiedonkeruun kannalta on hyödyllistä saada tarkastustuloksia myös koirista, joita ei olla käyttämässä jalostukseen.
Ei-toivottavat ja hylkäävät ominaisuudet tulee huomioida jalostusyhdistelmien suunnittelussa. Käyttäytymisen ihanneprofiilissa ainakin voimakkaat pelot ja aggressiot kuuluvat hylkäävien ominaisuuksien kastiin, oli rotu mikä tahansa.
– Tarkastus voidaan keskeyttää milloin tahansa, jos koira paineistuu liikaa. Mikäli koira pelkää, käyttäytyy aggressiivisesti, yrittää paeta tai lamaantuu täysin, voi sekä koiran ohjaaja, koetoimitsija tai tarkastaja keskeyttää osion. Tämän tulee olla kaikille osapuolille turvallista, eikä koiraa ole missään tapauksessa tarkoitus pelotella. Keskeytyksen jälkeen pyritään vielä saamaan koira taas vapautuneeksi, jotta sille ei jää ”päälle” negatiivista olotilaa, huomauttaa Anne Haapakoski.
Hausjärven tilaisuuden järjestivät yhdessä Bernhardinkoirayhdistys ja Suomen Broholmeryhdistys. Tarkastajina toimivat Susanna Visapää ja Anne Haapakoski, vastaavana koetoimitsijana Pauliina Korpi. Tilaisuuteen tarvitaan vähintään kuusi avustajaa. Saman päivän aikana voidaan tarkistaa enintään 16 koiraa.
Työkaluna jalostustarkastus
Kennelliitossa kehitettyjä jalostustarkastuksia käytetään keräämään jalostuksellisesti merkityksellistä, yksityiskohtaista ja vertailukelpoista tietoa koirista ja koiraroduista.
Yksittäisen koiran jalostustarkastus antaa tietoa koiran omista ominaisuuksista ja mahdollistaa vertailun muihin koiriin ja rotuihin sekä jalostuksen tavoiteohjelmassa (JTO) määriteltyihin jalostustavoitteisiin.
Tarkastuksia on kaksi: käyttäytymisen jalostustarkastus sekä ulkomuodon jalostustarkastus. Tällä hetkellä on 79:lle rodulle laadittu käyttäytymisen ihanneprofiili, ulkomuodon ihanneprofiili on 54:llä rodulla.
Molemmat voidaan suorittaa samalla kertaa tai erikseen vain toisen osa-alueen osalta. Tarkastuksiin tilataan erilliset lähetteet ja ne kirjataan koirille erillisinä tuloksina.
Rotujärjestö tai sen valtuuttamana rotuyhdistys tai -kerho valmistelee ja hyväksyttää ihanneprofiilit Kennelliitossa. Ihanneprofiili muodostetaan antamalla jokaiselle arvostelukohdalle koodi I (ihanne), N (hyväksyttävä/neutraali), E (ei-toivottava) tai H (hylätty). Koodi siis kertoo, onko kyseinen tapa toimia juuri tälle rodulle ihanteellinen, hyväksyttävä, ei-toivottava vai hylkäävä.
