Karkeakarvainen mäyräkoira on kaupunkikelpoinen metsästyskaveri
Mäyräkoira on ahne herkuille. Liikalihavuus voi johtaa selkäongelmiin, joten linjoista on syytä huolehtia. (Kuva: Aino Pikkusaari)
Mäyräkoirista yleisin on karkeakarvainen versio. Se on kehitetty metsästysroduksi ja on sitä edelleen. Ensimmäiset merkinnät Suomeen tuoduista karkeakarvaisista mäyräkoirista löytyvät vuosilta 1918–1921. Finska Taxklubben – Suomen Mäyräkoirakerho perustettiin vuonna 1947 ja se oli Suomen ensimmäinen rekisteröity rotujärjestö.
Mäyräkoiraryhmä 4 pitää sisällään yhdeksän eri rotumuunnosta. Kaikkialla maailmassa tunnustetaan rodun kolme karvamuunnosta, mutta ei aina kolmea kokoa. FCI-maissa kokomuunnoksia on kolme, normaalikokoisen rinnanympärys on yli 35 cm, kääpiömäyräkoiran 31–35 cm ja kaniinikokoisen korkeintaan 30 cm.
Viime vuonna Suomessa rekisteröitiin 635 karkeakarvaista mäyräkoiraa. Se on mäyräkoiramuunnoksista selvästi suosituin. Pienempiä karkkarimuunnoksia rekisteröitiin yhteensä 204.
Jako metsästyskoiriin ja muihin näkyy rodussa epäyhtenäisyytenä. Metsästäjät myyvät koiria vain metsästäjille ja ajavalinjaiset poikkeavat joskus melko paljon ihannekoirasta. Muotovalion titteliin vaaditaan luola-, ajo- tai jäljestyskoetulokset.
Riistaviettinen mäyräkoira sopii myös ensimmäiseksi koiraksi, kunhan taustatietoa on tarpeeksi. Mäyräkoiralla on vahva ääni, jolla se ilmoittaa vieraiden tulosta, mutta vahtikoiraksi siitä ei ole. Mäyräkoira on varmahermoinen ja itsevarma, utelias ja rohkea. Pohjan luonteelle on luonut se, että rotu on jalostettu luolametsästykseen, jossa koiran tulee työskennellä itsenäisesti ja määrätietoisesti.
Nykyisin on paljon mäyräkoiria, joita ei käytetä metsästykseen, joten luonne on muuttunut seurakoiramaisempaan suuntaan. Jalostustoimikunta suosittelee, että mahdollisimman moni mäyräkoira kävisi luonnetestissä tai MH-kuvauksessa ja arkoja, aggressiivisia tai käytösongelmaisia koiria ei käytettäisi jalostukseen.
Karkeakarvainen mäyräkoira on matala, lyhytraajainen ja pitkänomainen, tiivisrakenteinen ja lihaksikas. Maavara on noin kolmasosa säkäkorkeudesta. Rintalasta on hyvin selväpiirteinen ja voimakkaasti eteentyöntyvä.
Runkoa peittää tasainen, rungonmyötäinen, tiheä ja karkea peitinkarva, jonka alla on aluskarvaa. Kuonossa karva muodostaa selvän parran. Pehmeä tai kihara karvapeite on vakava virhe, samoin parran puuttuminen. Rotu tarvitsee säännöllisen trimmauksen nyppimisellä.
Rotu on Pevisassa silmien osalta. Jalostuksesta poissulkevat sairaudet ovat HC eli perinnöllinen harmaakaihi ja PRA eli etenevä verkkokalvon surkastuma. Välilevytyrä eli mäyräkoirahalvaus on rodulla yleinen terveysongelma.
Kesäkuun Koiramme-lehdessä on laaja rotuesittely karkeakarvaisesta mäyräkoirasta.
