Rotukoirien kokonaismäärä laskee, pentuja syntyi yhtä paljon kuin edellisvuotena

Julkaistu Koiramme-lehdessä 1-2/2018: Viime vuonna Tilastokeskus laski Suomessa olevan 800000 koiraa. Lisäystä oli tullut 200000 puolessa kymmenessä vuodessa. Kennelliiton rekisteröimien rotukoirien määrä kuitenkin laskee. Viime vuonna syntyi 46546 pentua. Kymmenen vuoden takainen koiraikäluokka oli tuhansia suurempi. Väestömatemaattinen kuolleiden enemmyys syntyneisiin on huomattava.

Uusien pentujen määrä sen sijaan ei laske. Viitenä vuotena peräkkäin on syntynyt 46000–47000 puhdasrotuista pentua joka vuosi. Vuoden 2017 luvuksi tuli 46546, mikä on 300 pentua enemmän kuin vuonna 2016.

Vuosi sitten iloittiin kun suomalaisten rotujen pentumäärä kasvoi. Ilo jäi lyhytaikaiseksi. Suomi täytti sata vuotta, suomalaisten rotujen yhteenlaskettu pentumäärä romahti noin 500 pennulla.

Roturyhmien välillä viime vuosina ei ole juurikaan muutoksia tapahtunut. Viime vuonna syntyi 9622 pystykorvaa, 7377 kääpiökoiraa, 6559 paimenkoiraa, 6371 noutajaa ja vesikoiraa, 4989 vahtikoiraa, 4582 terrieriä, 2939 ajokoiraa, 1778 mäyräkoiraa, 1333 seisojaa ja 996 vinttikoiraa.

Kun näitä lukuja verrataan kymmenen vuoden takaisiin, muut ryhmät ovat pysyneet ennallaan, mutta kääpiökoirat, vahdit, terrierit ja ajokoirat ovat vähentyneet.

Huomio kiinnittyy vääjäämättä kääpiökoiriin, joiden pitkä, huikea runsastuminen taittui laskuun tämän vuosikymmenen alussa - eli samaan aikaan kun Tilastokeskuksen mukaan kaikkien koirien määrä Suomessa alkoi kiihtyvästi kasvaa. Suomi oli pitkässä talouslamassa vuodet 2009–2016. Ne jotka ovat ottaneet koiran vain seurakseen ja lemmikikseen, äänestivät lompakollaan?

Kääpiökoira on seurakoira. Puhdasrotuisella koiralla voi harrastaa, mutta kääpiökoiran kanssa harrastusmahdollisuudet ovat rajallisemmat kuin monen muun koiran kanssa. Tilastokeskuksen lukujen takaa löytyy rekisteröimättömien ja/tai ulkomaisten, vain seuraksi hankittujen halpatuontikääpiökoirien valtava lauma?

Labradorinnoutajan asema vankistuu

Vaikka roturyhmien välillä ei tapahdu suuria muutoksia, yksittäisten rotujen tilastoista sellaisia voi havaita. On voittajia ja häviäjiä. Kymmenen vuotta sitten Suomessa oli noin 10000 labradorinnoutajaa. Nyt määrä on kaksinkertainen. Viime vuonna rekisteröitiin 2125 labradorin pentua, mikä on rodun uusi ennätys – edellinen oli vuodelta 1991. Rotu kilpailee aivan omassa sarjassaan.   

Hirvikannan harventajissa jämtlanninpystykorva teki taas pesäeroa harmaaseen ja karjalaiseen. 1649 pentua on paitsi rodun ennätys, yhtä paljon kuin kolmella kilpailijarodulla yhteensä. Suomenajokoira otti 1364 pennulla suosikkitilaston kolmospaikan, mutta tulos on silti rodun heikoin noin 60 vuoteen.

Kymmenen suosituimman rodun listalle mahtuvat myös saksanpaimenkoira, suomenlapinkoira, kultainennoutaja, shetlanninlammaskoira, jackrussellinterrieri, kääpiösnautseri ja harmaanorjanhirvikoira. Näistä muiden kuin saksanpaimenkoiran suosio on ollut viime vuodet varsin tasaista.

Tilastoja perkaamalla selviää yllättäviä asioita. Siipikarjan kasvatus on Suomessa vahvasti painottunut Lounais-Suomeen, mutta niin on laita myös koirien. Entisten Turun ja Porin sekä Hämeen läänin alueilla kasvatettiin viime vuonna lähes 15000 pentua, kolmasosa kaikista pennuista. Väkilukuunsa ja Kennelliiton jäsenten määräänsä verraten erityisen vahvaa koirankasvatusaluetta on Satakunta kolmantena heti Uudenmaan ja Varsinais-Suomen jälkeen.

Tuontikoirien määrä oli viime vuonna noin 2500.     

Suurikokoisimpia rotuja kysytään vähän

Roturyhmä ykkösen paimenkoirien (6559 pentua) kannatus on Suomessa vakaata ja kakkosryhmän vahti- ja palveluskoirien (4989) vähentyminen on pysähtynyt.

Saksanpaimenkoiria kasvatetaan ja myydään merkittävästi vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Vain osin laskun selittää pitkäkarvaisten schäferien erottaminen omaksi rodukseen seitsemän vuotta sitten. Bordercollien kasvun rajat on saavutettu ja toinen palveluskoiraväen viime aikojen suosikki belgianpaimenkoira malinois on jo selvässä laskussa. Ennätykseensä ylsi cardiganincorgi.

Kääpiöpinserin ja newfoundlandinkoiran alamäki jatkuu. Berninpaimenkoira on yleinen, mutta samoista pennunostajista kilpaileva leonberginkoira on kääntynyt lamaan. Ylisummaan kaikkein suurikokoisimpien kakkosryhmän rotujen kysyntä laskee laskemistaan.

Mäyräkoira ei ole uutinen edes valemediassa

Terrierien (4582 pentua) ja mäyräkoirien (1778) määrät ovat ennallaan. Jackrussellinterrieri on ilmeisen pysyvästi vallannut suuren osan australianterrierin, cairnterrierin ja valkoisen länsiylämaanterrierin kymmenen vuoden takaisista markkinaosuuksista; kaikki kolme harvinaistuvat nopeasti. Staffordshirenbullterrieri sen sijaan yleistyy.

Mäyräkoirien kannatus on niin vakaata, ettei niiden karvanlaatu- ja kokoversioiden välisistä muutoksista saa uutista edes valemedian menetelmillä. Leikillään voisi todeta, että mäyräkoiran markkinaosuus laskee vain alkoholipakkauksissa.

Suomen karmea juhlavuosi

Suuri osa pystykorvista (9622 pentua) ja valtaosa ajokoirista (2939) on metsästyskoiria. Pystykorvien ryhmä on Suomen suurin ja suosio on hämmästyttävän tasaista. Ajavien koirien määrä sen sijaan vuosi vuodelta laskee.

Suomen juhlavuosi oli masentava suomenpystykorville, karjalankarhukoirille ja suomenlapinkoirille. Kaikkien pentumäärä laski, eniten suomenpystykorvan. Kun Suomi täytti 100 vuotta, kansallisrodun pentuja syntyi 588 kappaletta. Ainakaan 60 vuoteen suomenpystykorvan pentuja ei ole rekisteröity näin vähän – ehkä edellisen kerran 1940-luvulla? Trendi on suomenhevoselta ja suomenkarjalta tuttu.

Mielenkiintoista on, että pikinokan serkku pohjanpystykorva teki viime vuonna 406 pennullaan ennätyksensä. Rotuhan on virallisesti ruotsalainen, siellä huomattavasti harvinaisempi ja alun perin suomenpystykorvajalostuksen suomalaisista, sananmukaisesti kirjavista ylijäämistä koottu. Intohimoinen pohjanpystykorvafilosofi Tapio Kokko ehtikin heti tammikuun ensi päivinä julkaisemaan roknoosinsa, jonka mukaan pohjanpystykorva ohittaa suomenpystykorvan 4-5 vuoden sisällä.

Kotimaisissa roduissa loistaa onneksi yksi valopilkku. 341 on lapinporokoiran uusi komea ennätys – kotimainen paimenkoira raivaa monipuolisuudellaan rodulle kasvavaa kysyntää. 21 vuotta sitten porokoiranpentuja syntyi vain 58.

Jämtlanninpystykorva teki taas ennätyksensä. Pahat kielet puhuvat metsäautoteiden juoksukoneesta, mutta hirvenhaukkukokeiden tulostilastot eivät valehtele. Jämtlantilaista tuskin hirvikoirien kärkipaikalta ainakaan kymmeneen vuoteen syrjäytetään.

Pienet saksanpystykorvat kleinspitz ja mittelspitz vastaavat monen suomalaisen käsitystä ihanteellisesta seurakoirapystykorvasta ja ilmoittavasta vahdista. Niiden suosio on rikkumatonta, pentuja syntyy yhteensä yli tuhat vuodessa. Ja ihan pieninkin pomeranian runsastuu.

Suomenajokoira ei liioin Suomi sata-rummutuksesta hyötynyt. Pentuja syntyi parisataa edellisvuotta vähemmän (toki 1364 kappaletta) ja mikä huolestuttavinta, suomenpystykorvan tapaan vähiten yli 60 vuoteen. Tämä lasku ei enää selity jäniskannoilla; uusia nuoria harrastajia ei tule lajiin ja rotuun riittävästi paikkaamaan vanhemmasta päästä harvenevia rivejä. Myös beaglen pentumäärä oli viime vuonna vähäisin kymmeniin vuosiin – alle kolmasosa 40 vuoden takaisista.

Seisojaa tarvitseva ottaa saksalaisen

Lintukoiran pennuista oli viime vuonna seisojia 1333, noutajia ja vesikoiria 6371. Labradorinnoutaja on miltei kaikkialla maailmassa nykyään yleisin rotu ja vankistaa koko ajan asemiaan Suomessakin.

Seisojissa Saksa ottaa yhä tukevampaa niskalenkkiä Brittein saarten roduista. Punainen irlanninsetteri saavuttaa enää puolet kymmenen vuoden takaisesta suosiostaan ja englanninsetteri vaipuu marginaaliroduksi. Saksanseisojien määrä sen sijaan kasvaa. Sekä karkea- että lyhytkarvaisia rekisteröitiin viime vuonna yli 300 pentua kumpiakin.

Noutaja- ja vesikoiraryhmässä labradorin ohella yleistyy lagotto romagnolo. Amerikancockerspanieli on viime vuosina hiljalleen hiipunut kun taas englantilainen cockerspanieli on nähnyt huonompiakin aikoja 1960- ja 70-lukujen kultaisten vuosiensa jälkeen.

Cavalier – vuosikymmenen putoaja

Siinä missä labradorinnoutaja, jämtlanninpystykorva ja pohjanpystykorva kilvoittelevat vuosikymmenen nousijan tittelistä, suurin putoaja löytyy kääpiökoiraryhmästä. Vielä kymmenkunta vuotta sitten cavalier kingcharlesinspanieli oli kymmenen suosituimman rodun joukossa lähes tuhannella vuotuisella pennulla. Viime vuoden 409 pentua eivät enää oikeuta 30 yleisimmän rodun joukkoon. Rotujärjestö on saanut tunnustusta työstään rodun terveyden eteen ja epäilemättä tervehtyminen koko rodun tasolla alkaa usein pentutuotannon hallitusta vähentämisestä.

Nyt terveyskritiikin polttavimmassa valokiilassa on ranskanbulldoggi, joka on jo cavalieria yleisempi. Kulkeeko rotu saman tien – tassukynkässä englanninbulldoggin kanssa – Kennelliiton kävelytestin kautta?

Kaikkiaan 7377 pennun kääpiökoiraryhmän runsastujia ovat bolognese, bostoninterrieri (Lennu-ilmiö!) ja coton de tulear. Chihuahuoiden ja kiinanharjakoirien laskusuuntaus on jo selvä. Risteytyskokeiluiden saama mediahuomio ei ole kasvattanut kromfohrländerin kysyntää. Papillonin suosio on vakaa, mutta phalenen laskee.

Pienempi hiilijalanjälki?

Vinttikoiraryhmä ylsi viime vuonna ennätykseensä, neljää vaille tuhanteen pentuun.

Moni rotu näistä nopeimmista tuntuu jumiutuneen pysyvästi harvinaisuudeksi, mutta whippet porskuttaa. Sillä on helppohoitoisen, sopeutuvan, terveen ja iisisti pidettävän koiran maine ja viime vuonna ensi kertaa yli 300 suomalaista halusi juuri sellaisen pennun. Varmaan whippetin hiilijalanjälkikin on trendikkäästi koiraroduista pienimpiä?

Kommentoi:

Koiramme