Koirankarvoilla öljyntorjuntaan
Koirankarva on loppumaton raaka-aine. Öljynimeytys- ja suodatinmattoja varten voidaan hyödyntää pestyä koirankarvaa. Testausvaiheessa on käytetty myös pesemätöntä, esimerkiksi nypittyä karvaa, mutta kuluttajatuotteisiin ei sitä säädösten mukaan voi laittaa. (Kuva: Stadin Murre/Veli-Pekka Kumpumäki )
Koirankarvat ja ihmisten hiukset pystyvät imemään sisäänsä jopa yhdeksän kertaa oman painonsa verran öljyä. Koirankarva imee öljyä itse asiassa vielä hiustakin paremmin. Tämä ominaisuus tekee tästä uusiutuvasta luonnonvarasta erinomaista materiaalia muun muassa öljyntorjuntaan. Myös hulevesien käsittelyssä orgaanisesta kuidusta tehdyt suodattimet ovat paikallaan. Suodatin estää esimerkiksi parkkipaikoilla öljyn huuhtoutumisen sadevesiviemäriin.
Tällä hetkellä suurin osa koirankarvoista ja hiuksista menee sekajätteeseen eli poltettavaksi. Lampaan villastakin jopa puolet jätetään hyödyntämättä. Ympäristön kannalta olisi syytä saada kaikenlaiset karvat polttamisen sijasta hyötykäyttöön.
Suuria öljyonnettomuuksia sattuu harvoin, mutta pienikin öljyvahinko aiheuttaa ympäristölle vakavia haittoja. Onnettomuuden sattuessa tulee öljy poistaa maasta ja vedestä tehokkaasti ympäristöä turmelematta. Valtaosa öljyntorjunnan imeytystuotteista valmistetaan kuitenkin muovista.
Lahdessa LAB-ammattikorkeakoulussa kehitetään parhaillaan muovipohjaisille tuotteille kiertotalouden mukaisia vaihtoehtoja orgaanisista kuiduista Hiukka 2.0 -projektissa. Hankkeen kärkenä ovat nyt hiukset sekä eläinten karvat. Orgaanisesta kuiduista valmistettu imeytysmatto voidaan puhdistaa, esimerkiksi mankeloida käyttökertojen välissä ja käyttää uudelleen öljyn imeyttämiseen.
– Aloittaessamme projektia kysyimme Ruokavirastolta, miksi koirankarva oli eri kategoriassa, kuin hiukset tai lampaanvilla. Koirankarva oli nimittäin asetuksessa luokiteltu teurasjätteen kanssa samaan kategoriaan. Ruokaviraston neuvoteltua EU:ta myöten, saimme nyt maaliskuussa vastauksen, että koirankarvaakin saa pestynä jatkossa käyttää kuluttajatuotteissa, kertoo LAB-ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Paula Nurminen.
– Öljyn puhdistamisessa tuotteiden tulee olla tietysti tehokkaita, mutta myös helppokäyttöisiä. Erilaiset tilanteet vaativat omanlaisensa välineet. Testaamalla haluamme selvittää, millaisessa tilanteessa hius- ja karvakuituiset tuotteet toimivat parhaiten. Palautteen ja testitilanteen havainnoinnin pohjalta prototyyppejä voi lähteä kehittämään eteenpäin kaupallisiksi tuotteiksi, Nurminen jatkaa.
Öljyntorjuntatuotteet ovat LABin muotoilijaopiskelijoiden käsialaa. Jatkokehitystä tehdään yhdessä Hiukka Hyvän kanssa, joka valmistaa hiuskuituiset tuotteet. Hiukka 2.0 – Hius- ja muu orgaaninen kuitu muovin korvaajana -projekti on Päijät-Hämeen liiton rahoittama.
Öljyntorjuntatoimista vastaavat Suomessa lähinnä pelastuslaitokset, joiden apuna toimivat kansainvälisen ympäristöjärjestö WWF:n vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot. Vapaaehtoisia koulutetaan Kotkan Sunilassa sijaitsevalla öljyvahinkojen torjunnan tutkimus- ja testausaltaalla.
Lähde: lab.fi
