Tassukarvojen lyhentäminen kannattaa talvellakin
Päällimmäiset kankeat tassukarvat eivät suojaa koiran tassua tehokkaasti kylmältä, mutta syvemmällä varpaiden välissä kasvava pehmeämpi karva eristää varpaanvälinahkaa. Suurin lämmönhukka tapahtuu anturoiden kautta, ja sitä varpaiden ja anturoiden välissä kasvava karva ei voi estää. (Kuva Tapani Romppainen)
Lunta, jäätä, tiesuolaa, havunneulasia – koiran varpaiden väliin piiloutuu kaikenlaista. Miten tassukarvoja kannattaisi hoitaa talvella? Lyhyet karvat ovat käytännölliset, mutta koiran mahdollinen paleleminen huolettaa omistajia.
Vaikka Suomen talvet ovat keskimäärin leudontuneet, kovia pakkasjaksoja riittää edelleen ja myös eteläisessä Suomessa aika ajoin. Kylmän lisäksi tassut joutuvat talvella muutenkin koetukselle: välillä sataa vettä, välillä räntää ja lämpötiloissa tapahtuu nopeasti isoja muutoksia.
Kova pakkanen voi purra monen koiran tassuja niin, että koira nostelee niitä tai kävelyllä jopa loikkii välillä kolmella jalalla. Koiran sukulainen, susi, vaikuttaa sopeutuneen Suomen ilmastoon paremmin. Sen käpälien kylmänkestävyyden salaisuus on karvojen sijaan nerokas raajojen verenkiertojärjestelmä.
– Tassujen hyvä eriste ei ole karva vaan ilma karvojen välissä, tietää emeritusprofessori Esa Hohtola. Hän on tutkinut muun muassa eläinfysiologiaa, energia-aineenvaihduntaa ja sekä kylmään sopeutumista Oulun yliopistossa.
– Suden tassun päällimmäiset kankeat karvat eivät suojaa tehokkaasti kylmältä, mutta syvemmällä varpaiden välissä oleva hienompi karva eristää varpaanvälinahkaa. Suurin lämmönhukka tapahtuu kuitenkin polkuanturan kautta, ja sitä varpaiden ja anturoiden välissä kasvavat karvat eivät pysty estämään. Karvat lähinnä parantavat pitoa.
Nipin napin nollassa
Pakkasilla suden anturan pinnan lämpötila on nollassa eli lämpöä on sen verran, että se juuri ja juuri estää jäätymisen. Sutta ei kuitenkaan palele eikä se tunne palelevalle ihmiselle tuttua sormet jäässä -kylmäkipua.
– Ihmisellä ja lämpimään tottuneella koiralla kehon ääreisosien verisuonet supistuvat kylmässä ja verenkierto vähenee lämmönhukan välttämiseksi, Esa Hohtola havainnollistaa.
– Suden raajojen alaosien verisuonissa tapahtuu niin sanottu lämmönvaihto. Laskimo- ja valtimoverisuonet sijaitsevat sen verran lähellä toisiaan, että lämpimämpi valtimoveri luovuttaa lämpöä laskimoverelle, jolloin valtimoveri asteittain jäähtyy virratessaan kohti raajan kärkeä. Jäähtyminen nollaan tapahtuu kuitenkin vain anturan pinnassa. 10 millimetriä syvemmällä anturassa on jo noin 30 astetta lämpöä.
Suden kylmään sopeutumisen taustalla on evolutiivisen sopeutumisen lisäksi niin sanottua akklimatisaatiota eli sopeutumista muuttuviin lämpötiloihin hiljalleen esimerkiksi vuodenaikojen mukaan.
– Uskon, että akklimatisoitumalla kylmään useimmille koirille kehittyisi suden tyyppinen lämmönvaihtojärjestelmä, Hohtola miettii.
– Myös sudella se vaatii kehittyäkseen aikaa. Jos susi laitettaisiin keskellä kesää pakkasoloihin, senkään pakkaskestävyys ei olisi heti kunnossa.
Pitkiin tassukarvoihin tarttuvat herkästi muun muassa neulaset. Väärässä asennossa karvoihin tarttunut neulanen voi aiheuttaa koiralle jopa ontumista. (Kuva Tapani Romppainen)
Tassujen kunnolla on merkitystä
Koirarodut ovat ihmisen tekemän jalostusvalinnan tulosta, ja valtaosalla roduista kylmänkestävyys ei kuulu jalostusvalinnan perusteisiin. Arktisista työkoirista polveutuvilla roduilla, kuten siperianhuskylla kylmänkestävyys on verenperintöä.
Sisarukset Kati Sironen ja Suvi Lahtinen sukelsivat huskyjen maailmaan jo vuonna 1994. He kasvattavat sekä näyttely- että käyttölinjaisia koiria ja harrastavat aktiivisesti valjakkokilpailuja.
– Huskyjen anturoiden välistä kasvaa talvella kunnon karvatupsut niin, että joillakin koirilla karvaa törröttää seisoessa kynsien ja varpaiden välistä. Pohjavillaa tassuissa ei ole vaan pelkästään karkeampaa päällyskarvaa, Suvi Lahtinen kuvailee.
Näyttelyissä käyvien koiriensa tassukarvoja Kati ja Suvi kertovat lyhentävänsä näyttelyjä varten, jos koiran tassukarvat kasvavat tassun ääriviivojen yli.
– Emme ole huomanneet niiden tassujen kylmänkestävyydessä minkäänlaista eroa verrattuna sellaisten tassuihin, joiden karvoja ei ole lyhennetty.
Etelä-Suomessa asuva kaksikko joutuu treenaamaan talvisinkin välillä hiekkateillä, jolloin koirien tassukarvat kuluvat.
– Jos lähdemme leudosta etelästä koviin pohjoisen pakkasiin kisoihin, koirat joutuvat välillä odottelemaan kisapaikalla. Kukaan niistä ei silti nostele tassujaan. Emme ole huomanneet palelua myöskään kotioloissa, kun lämmin sää vaihtuu nopeasti pakkasille.
Kylmänkestävyyteen voi vaikuttaa osaltaan tassun hyvä kunto, kasvattajat pohtivat.
- Jos antura olisi kovin kuiva ja lohkeillut, se ehkä saattaisi reagoida kylmään. Treeni- ja kilpailukaudella hoidamme ja rasvaamme koirien tassuja paljon. Riittävän paksu, vaseliinimainen voide on paras, mutta sellainenkaan ei pysy pitkissä treeneissä kymmeniä kilometrejä karvoissa kiinni, ellei tassuihin laita tossuja.
Sironen ja Lahtinen ovat huomanneet, että rekikoiran kasvatuksessa on hyvä kiinnittää huomiota koirien tassujen muotoon.
– Yhdellä koiristamme oli räpylämäiset tassut. Sen muotoisen tassun karvoihin kerääntyy herkästi suojakelillä paakkuja, jotka aiheuttavat anturoihin vaurioita. Ne puolestaan saattaisivat heikentää kylmänkestävyyttä.
Tassukarvojen lyhentäminen on trimmaaja, koirahieroja Heidi Kärkkäisen mielestä ennen kaikkea koiran hyvinvointiin ja terveyteen liittyvä asia. (Kuva Tapani Romppainen)
Pitkä turkki, pitkät tassukarvat
Trimmaaja, koirahieroja Heidi Kärkkäisen koiraperheeseen kuuluu tiibetinterrieri sekä löwchen eli leijonakoira. Lisäksi ajoittain hänellä on hoidossa äitinsä whippet. Tassukarvoja löytyy siis laidasta laitaan: whippetillä niitä on hyvin niukalti, tibbellä ja löwchenillä sitäkin enemmän.
– Melkein kaikilla pitkä- ja paksukarvaisilla roduilla karva kasvaa pitkäksi anturoiden ja varpaiden välissä ja voi ulottua tassun ulkopuolellekin, Kärkkäinen kertoo.
– Pehmeän pohjavillan omaavilla karkeakarvaisilla koirilla puolestaan kasvaa pehmeää karvaa anturoiden väliin. Tassukarvojen määrällä mitattuna yksi ääripään rotuja on cockerspanieli. Cockerin isoissa tassuissa on karvaa aika runsaasti ja se on raskasta sekä paksua.
Karvojen kasvu on hyvin yksilöllistä, Heidi Kärkkäinen tietää.
– Meillä Trimmauspalvelu Grroomissa käy säännöllisesti trimmissä esimerkiksi yorkshirenterriereitä sekä havannan- ja maltankoira, joilla tassunpohjien karvat ehtivät kasvaa pitkiksi, vaikka muuta turkkia ei vielä tarvitsisi trimmata.
Jos koiran päällikarva on työläs hoitaa, siitä voi päätellä hieman myös tassukarvojen hoidettavuutta.
– Tämä kannattaa muistaa, kun valitsee itselleen sopivaa koirarotua. Trimmaajan työssä huomaa, että tassukarvojen määrään ei ole aina osattu varautua ja niiden hoitokin tuppaa unohtumaan.
Monissa trimmaamoissa on koirille tarjolla tassuhuoltopalvelua. (Kuva Tapani Romppainen)
Tassujen siistimisellä hyvinvointia
Heidi Kärkkäinen kannustaa koiranomistajia lyhentämään koiran tassukarvoja niin kesäksi kuin talveksi.
– Varpaiden ja anturoiden väleissä kasvaviin tassukarvoihin tarttuvat niin hiekka, risut, neulaset, roskat, purkat kuin lumikin. Tassukarvojen lyhentäminen on mielestäni ennen kaikkea hyvinvointi- ja terveysasia.
Hän ei halua arvioida sitä, miten radikaali lyhentäminen voisi saada aikaan tassujen palelua.
– Palelun kannalta tassukarvojen pituutta tärkeämpää lienee karvan laatu ja kunto sekä se, onko mukana pohjavillaa. Takkuiseen karvaan ei pääse muodostumaan kylmältä eristävää ilmakerrosta eikä se suojaa, vaikka olisi pitkää, paksua tai molempia.
– Jos tassukarvat takkuuntuvat, ne voivat kiristää koiran ihoa ja aiheuttaa kroonista kipua. Karvoihin tarttunut, vaikkapa väärään suuntaan sojottava neulanen, voi estää koiran normaalin liikkumisen ja koira saattaa alkaa ontua. Meillä on käynyt jopa sellainen koira, jota oli ontumisen takia tutkittu ja lääkitty, mutta jonka ontuminen päättyi, kun trimmaaja löysi ja poisti havunneulasen koiran varpaan välistä.
Vaikka koira ei ontuisi tai esimerkiksi nuolisi tai purisi tassujaan, omistajan on tärkeä käydä muun muassa takkujen varalta säännöllisesti sormin läpi koiran varpaiden päälliset ja välit sekä etenkin anturoiden välit aivan karvojen tyveen saakka. Päällisin puolin katsominen ei riitä. Monilla koirilla on varpaiden välissä ihokaistale, joka myös on hyvä muistaa katsoa sekä ylä- että alapuolelta.
Sulata, älä revi
Tassun pohjan karvoja ei tarvitse varsinkaan talvella ajella kotona koneella aivan siiliksi vaan niitä voi lyhentää saksilla anturan reunaan saakka. Myös silloin on tarkistettava, että karvojen tyveen ei ole jäänyt takkuja tai roskia. Mikäli takkuja avaa käsin, on tiedettävä, miten sen tekee satuttamatta koiraa.
– Jos takkuja ei poisteta, ne kastuvat märällä kelillä eivätkä ehdi kuivua ulkoilujen välissä, mikä altistaa iho-ongelmille. Trimmaamossa joskus paakun poistamisen jälkeen näkee, miten iho on ärtynyt ja siinä voi olla myös hiivaa, Heidi Kärkkäinen kuvailee.
Lumipaakkujen poistaminen tassuista kesken kävelylenkin vaatii jonkinmoista askartelua, sitä enemmän, mitä pidemmän aikaa ja mitä tiiviimmäksi paakku on ehtinyt kehittyä. Kärkkäinen poistaa paakut lämmittämällä niitä ensin kädellä, mikä helpottaa irrottamista.
– Paakkua ei voi eikä pidä vain vetää irti sulattamatta sitä ensin. Jos koiralla on liian pitkät karvat, niitä jää paljon lumipaakun sisälle, jolloin sulattaminen vaatii pidemmän aikaa. Lempein tapa poistaa paakut on sulattaa ne kotona lämpimässä vedessä, edellyttäen, että ollaan jo sen verran lähellä kotia, ettei koiran tarvitse kulkea pitkää matkaa paakut tassuissaan.
– Talvella tassuihin ei tartu pelkästään lumi, vaan hiekoitetuilta jalkakäytäviltä myös hiekanmurusia. Joskus trimmaamossa koiran tassuista löytyy muutaman herneen kokoisia paakkuja, joita kaivelemalla huomaa, että sisällä on hiekkaa.
Heidi Kärkkäinen toimii ulkomuototuomarina monelle pitkäkarvaiselle ja runsaasti tassukarvoja omaavalle rodulle.
– Se, onko karvat leikattu tassuista, ei vaikuta arvosteluuni. Itse ajattelen, että tassunpohjat saa ja pitää ehdottomasti siistiä, sillä se kuuluu koiran hyvinvoinnista huolehtimiseen.
Joillakin roduilla, esimerkiksi tiibetinspanielilla, on näyttelykehässä oltava pitkät karvat tassujen päällä. Sillä halutaan korostaa pitkää käpälän muotoa.
– Tassun pohjasta karvoja saa näyttelytipsultakin lyhentää. Kotikoirilla tassukarvat yleensä leikataan trimmaamossa lyhyiksi kauttaaltaan.
Lämmin suihku on lempein tapa poistaa tiukat lumipaakut koiran tassuista. (Kuva Tapani Romppainen)
Lue lisää: Vanhemmat isät lisäävät pentujen geenimutaatioita
Lue lisää: Onko suolaus sittenkin syy tassukipuihin?
