Karanteenitilalle on paljon tarvetta Suomessa

Evira valmistelee ohjetta eläinten karanteenitilojen perustamista varten. Tätä nykyä Suomessa ei ole mitään paikkaa, minne vaikka koira sijoitetaan pitkäksi ajaksi, jos sen maahantuonti joudutaan estämään. – Tarvetta karanteenipaikalle on, sen verran paljon tätä vaihtoehtoa kysytään, kertoo rajaeläinlääkäri Elina Viitasaari elintarviketurvallisuusvirastosta Evirasta.

Vaihtoehdoilla rajaeläinlääkäri tarkoittaa lain sallimia toimia maahantuonnin ongelmissa. Tapauksia tulee ilmi vuosittain, ja niistä suurin osa koskee koiria. Omistaja voi valita palautuksen lähtömaahan, lopetuksen tai karanteenin. – Tuonnissa on selvät säännöt. Jos eläin ei täytä määräyksiä, sitä ei voi tuoda maahan.

Samat vaihtoehdot koskevat myös maahantuonnin jälkeen löydettyjä niin sanottuja laittomia lemmikkejä.

– Yksi tavoitteistamme on ennaltaehkäisevä toiminta. Toivomme, että maahantuojat skannaavat terveystodistukset Eviraan etukäteen, jolloin voimme varmistua maahantuonnin ehtojen täyttymisestä, Viitasaari kertoo rajaeläinlääkärien työstä.

Täyskäännös rajalla

Jos rajalla tulee stoppi, palautus on sinänsä yksinkertaisin tapa, mutta onnistuu käytännössä vain Vaalimaalla. – Vaikka u-käännös autolla ja asia on ratkaisu, Elina Viitasaari hymähtää.

Helsinki-Vantaan lentoaseman rajatarkastusasemalla eläimiä voidaan hätätilanteissa majoittaa häkeissä, mutta häkit käyvät vain lyhytaikaiseen päivän kahden mittaiseen oleskeluun. – Eihän näissä paikoissa ole esimerkiksi mitään ulkoilumahdollisuuksia. Onneksi tapauksia ei ole kuin yksittäisiä vuosittain.

Lopetus on ikävä vaihtoehto, jota ei kovin monta kertaa vuodessa jouduta käyttämään. Tänä vuonna Viitasaari on lopettanut yhden tullin pidättämän koiran. Toisinaan laittomia lemmikkejä joudutaan lopettamaan eläinsuojelusyistä.

Karanteeni kuulostaa houkuttelevalta, mutta sisältää kosolti ongelmia. Ensimmäinen ja isoin on se, että paikkoja on nykyisin vain muutamassa maassa. Suomen ohella karanteenipaikka puuttuu myös muun muassa Ruotsista ja Virosta. – Lähimmät ovat Englannissa ja Saksassa, mutta kuljetuskustannukset niihin maksavat tietenkin paljon.

Valtiolta ei tukea

Suomessa oli 1980-luvulla yksityisen pitämä karanteenikenneli Porvoossa, mutta kun rajat avautuivat Eurooppaan, karanteeni kävi tarpeettomaksi. Viime vuosina on uudelleen alettu keskustella asiasta varsinkin eläintautien leviämisvaaran vuoksi. Koirien maahantuonti on moninkertaistunut muutamassa vuodessa.

Evirassa on mietitty pitkään, miten karanteeniasiaa voitaisiin edistää. – Joskus aikoja sitten on ollut vanha ohje, mutta nyt aloitimme valmistelun uudelta pohjata. Toivomme ohjeen valmistuvan kuluvan syksyn aikana, Elina Viitasaari sanoo.

Valmistelussa on otettava huomioon monta asiaa. Eläinsuojelu ja eläintaudit ovat molemmat isoja aihepiirejä, joita pitää miettiä huolella ohjetta varten. Karanteeniaika määrätään lain sallimaan maksimiin eli kuuteen kuukauteen. – Haluamme varmistua eläinten terveydestä. Emme halua Suomeen raivotautia, rajaeläinlääkäri tiivistää.

Viitasaari uskoo, että karanteenille olisi kysyntää Suomen ulkopuoleltakin. Ohjeet ja ilmiselvä tarve eivät kuitenkaan yksin riitä, sillä kyseessä on kallis investointi, jonka kustannuksiin valtio ei aio osallistua. Evira ei ole kartoittanut mahdollisia toiminnasta ja tilan rakentamisesta kiinnostuneita tahoja. Myöskään suosituksia esimerkiksi paikan koosta ei ole tehty. – Karanteenitilan toteuttamiseksi tarvitaan yrittäjä tai yhdistys, joka lähtee rakentamaan ja ylläpitämään karanteenia.

Hoitokustannuksista vastaavat eläinten omistajat, ja laskusta tulee iso. Jos tavanomainen hoitovuorokausi maksaa 30 euroa, niin tämän mukaan laskettuna kuuden kuukauden lasku tekisi yli 5000 euroa. On myös todennäköistä, että kaikkien kiinnijääneiden koirien omistajilta ei maksua saataisi. Yrittämisen riski on varsin korkea.

– Kaikista helpoin ja halvin tapa on yksinkertaisesti huolehtia, että tuontieläimen paperit ovat kunnossa. Vakiotuojat osaavat asiat, mutta valitettavasti huolettomat tuojat ovat aika huolettomia, Elina Viitasaari sanoo.

Elina Viitasaari työskentelee Evirassa eläinten terveys- ja hyvinvointiosastolla sisämarkkinakaupan ja eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen jaostossa. Hän valvoo niin sanotuista kolmansista maista tuotujen eläinten maahantuontia.

Kolmansiin maihin kuuluu muun muassa Venäjä. Tuonnilla tarkoitetaan omistajan liikkumisesta riippumatta matkustavaa eläintä, esimerkiksi netin kautta tilattua koiraa, joka kulkee EU:n ulkopuolelta EU:n alueelle. Nämä eläimet tarkastaa rajaeläinlääkäri. Lemmikki taasen on omistajan mukana matkustava eläin, jonka tarkastaa tulli.

Kommentoi:

Koiramme