Eläinvideoissa kaikki ei ole välttämättä hauskaa

Eläinvideot ovat netin jaetuimpaa sisältöä. Suosituimpia tuotoksia saatetaan katsoa miljoonia kertoja. Videoissa kaikki ei kuitenkaan ole asiantuntijoiden mukaan niin hauskaa, miltä se näyttää. Yle julkaisi aiheesta jutun verkkosivuillaan 26. joulukuuta.

Videoiden julkaiseminen ja niistä pitäminen tietenkin riippuu kuvaajan ja katsojan eläintuntemuksesta. Monista netin videoista on vaikea sanoa, voiko siinä oleva eläin hyvin. Ylen jutussa videoita arvioivat eläintenkouluttaja Tuire Kaimio, Korkeasaaren eläintenhoidon ja suojelun johtaja Nina Trontti sekä filosofit Elisa Aaltola ja Paula Hirsjärvi.

Videoissa on monta ongelmaa. Pahimmassa tapauksessa videot, joissa nauretaan eläimelle epämukavassa tilanteessa, välineellistävät eläimet ihmisten huvin lähteeksi. Jos eläin säikähtää tai kokee kipua, se saattaa Kaimion mukaan yhdistää epämiellyttävän tunteen mihin tahansa tilanteessaan olleeseen asiaan. Ehdollistumisen jälkeen pelkoa voi olla mahdotonta saada pois.

Koirat voivat jahdata häntäänsä leikissä, mutta täysikasvuisilla eläimillä toistuva hännän jahtaaminen kertoo usein muusta. Suomalainen tutkimus on paljastanut sen johtuvan pakko-oireista.

Hirsjärven mukaan eläimenomistajan, joka kuvaa toisen ongelmaa ja nauraa sille, on syytä katsoa peiliin. Tällöin puuttuu taju omasta vastuusta ja eläimen hyvästä. Nähdään, että eläimestä on hupia minulle. Kaimio muistuttaa eläinsuojelulaista, jossa todetaan esimerkiksi, että eläimiä on kohdeltava hyvin eikä niille saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä.

Eläinten pukemisesta pitäisi ottaa huomioon, että koiralle voi tulla puettuna kuuma sisätiloissa ja että asu saattaa haitata viestimistä korvilla ja hännällä. Pukeminen on oikein, kun se tehdään hyvinvoinnin takia, mutta Kaimion mukaan eläin olisi hyvä totuttaa asuun pikkuhiljaa. Hän myös toteaa, että Halloween-asujen pitäminen on paljon pienempi paha kuin mitä moni sylikoira joutuu kokemaan, kun niillä pidetään jatkuvasti sisäkäyttöön liian kuumia asuja.

Jos videolla nähtävä ei ole eläimelle normaalia toimintaa, se on Kaimiosta epäilyttävää. Videon välityksellä on mahdotonta nähdä, miten temput on opetettu. Olisi myös tärkeä nähdä, miten eläin käyttäytyy tempun jälkeen. Positiivisesti koulutettu eläin odottaa yleensä innokkaasti palkintoa, negatiivisesti koulutettu käyttäytyy passiivisesti.

Lasten ja eläinten kohtaamisissa aikuisten pitää aina olla tarkkana, asiantuntijat muistuttavat. Edes koulutuksella ei ole mahdollista sammuttaa kokonaan spontaania reaktiota, ja siksi kilttikin eläin voi purra, Kaimio muistuttaa.

Usein vain huijausta

Tuire Kaimio pitää uskomattomana, kuinka todesta ihmiset ottavat eläinvideot. Hän itse on nähnyt työssään, kuinka sarjojen ja elokuvien teossa huijataan katsojaa jatkuvasti kuvien avulla. Parasta olisi käyttää samanlaista kriittistä otetta eläinvideoihin kuin uutisiin: kuka videon on kuvannut ja miksi? Varminta olisi jakaa vain sellaisia videoita, joiden kuvaajan tuntee.

Jos netissä tulee vastaan epäilyttäviä videoita, ne voi ilmiantaa videopalvelun tarjoajalle. Suomalaisesta kuvaajasta on mahdollista tehdä eläinsuojeluilmoitus

Asiantuntijoiden mielestä parhaissa videoissa eläin saa tehdä lajityypillisiä asioita. Kaimio kaipaisi nettiin lisää sisältöjä, joissa esimerkiksi annetaan eläimen tutustua erilaisiin virikkeisiin. Videot voivat kannustaa muitakin miettimään eläimen hyvinvointia.

– Monet ajattelevat, että lemmikin pitäminen on sitä, ettei se aktiivisesti kärsi. Oikea hyvinvointi vaatii kuitenkin positiivisia kokemuksia ja lajinomaisten tarpeiden tyydyttämistä. Huonoa on, jos näistä videoista tulee kuva, että eläimenpito on jotain muuta, Kaimio kertoo.

Kommentoi:

Koiramme