Julkisen sanan neuvoston päätös

Julkisen sanan neuvosto on antanut Koiramme-lehdelle huomautuksen. Kantelu koski joulukuun Koiramme-lehden juttua ”Englantilaiset Suomen huipulla”. Juttu käsitteli riekonmetsästystä Utsjoella.

Langettava päätös 7268/AL/20

Koiramme

Asia: Olennainen asiavirhe, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, piilomainonta

Lehdessä oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi printtiversiossaan. Lehti ei julkaissut korjausta verkkosivuillaan.

Kantelu 28.1.2020

Kantelu kohdistuu Koiramme-lehden 12.12.2019 printtiversiossaan julkaisemaan juttuun ”Englantilaiset Suomen huipulla”.

Kantelijan mukaan jutussa on useampia totuudenvastaisia väitteitä, joista merkittävin on väite, että jutussa haastateltu metsästäjä olisi Utsjoen ainoa metsästysopas, jolla on seisovat koirat asiakkaiden apuna. Kantelijan mukaan muitakin oppaita löytyy ja hän on itsekin pitkäaikainen utsjokinen metsästysopas, jolla on seisovat koirat ja alkavalle kevätmetsästyskaudelle 2020 on tilauksia. Kantelun mukaan juttu haittaa muiden metsästysoppaiden toimintaa ja antaa ansaitsematonta hyötyä yhdelle toimijalle.

Kantelun mukaan tarjolla olevista palvelujen tuottajista annetaan kuluttajille totuuden vastaista tietoa.

Kantelun mukaan jutussa kerrotaan harhaanjohtavasti haastatellun metsästysoppaan koirien koetuloksista ja kerrotaan, että kokeessa käymiset ovat jääneet vähiin. Kantelun mukaan lehti olisi helposti voinut tarkistaa koirien koetiedot Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä. Kantelun mukaan esimerkiksi metsästysoppaan toinen koira on käynyt syksyn ja talven kokeissa seitsemän kertaa ja aina nolla-tuloksin.

Kantelun mukaan syksyn lopulla valkoiseksi muuttuvan riekon käyttäytymistä rauhoittaa mustan maan peittyminen lumivaippaan, toisin kuin jutussa kerrotaan. Kantelun mukaan jutussa kerrotaan metsästysoppaan koirien haun laajuus hyvänä ominaisuutena.

Kantelun mukaan laaja haku ei ole erityisen hyvä ominaisuus  ja koiran tulee myös pitää metsästäjään yhteyttä.

Kantelun mukaan väite riekonpyyntiajan loppumisesta käytännössä lokakuun puolivälin tienoilla päivänvalon vähetessä on väärä. Kantelun mukaan kevätmetsästys helmi- ja maaliskuussa on suosittua ja Metsähallituksen lupakiintiö on loppuun myyty. Maaliskuussa on Utsjoella myös metsästyskokeita, joihin toinen metsästysoppaan koiristakin on osallistunut. 

Kantelija kertoo soittaneensa jutun kirjoittaneelle toimittajalle 19.12.2019 ja kertoneensa jutussa olevista virheistä. Toimittaja kertoi saaneensa haastateltavaltaan tiedon, että tämä olisi ainoa kanakoirilla toimiva metsästysopas Utsjoella. Kantelijan mukaan jutusta ei käy ilmi, että se perustuu yrittäjän antamiin tietoihin. Kantelun mukaan jutussa ei ole arvioitu kriittisesti elinkeinonharjoittajan esittämiä väitteitä eikä niiden sisältöä ole pyritty tarkistamaan. Kantelun mukaan jutussa keskitytään yhden nimeltä mainitun oppaan toiminnan esittelyyn, ja tekstissä annetaan yksiselitteisen myönteinen kuva toiminnasta. Kantelun mukaan juttu on mainosmainen ja omiaan edistämään kyseisen oppaan liiketoimintaa.

Kantelija on pyytänyt lehteä korjaamaan juttuaan. Kantelija on myös kirjoittanut 7.1.2020 kommentin Koiramme-lehden www.koiramme.fi sivustolle ja lehden Facebook-seinälle jutussa olleista virheistä.

Päätoimittajan vastaus 31.3.2020

Päätoimittaja Tapio Eerola toteaa, että kantelija esittää kantelussaan jutussa olleen useita totuudenvastaisia väitteitä. Päätoimittajan mukaan se ei pidä paikkaansa.

Päätoimittajan mukaan jutussa on yksi selvä virhe: ”Jarmo on Utsjoen ainoa metsästysopas, jolla on seisovat koirat”. Kuten kantelija kertoo englanninsettereitä käyttäviä eräoppaita on Utsjoella muitakin. Tämä virhe on oikaistu Koiramme-lehden numerossa 3/2020.

Päätoimittajan mukaan kantelija  lähetti sähköpostia toimitukselle jutun johdosta 20.12.2019, mutta ei vaatinut vastinetta. Päätoimittajan mukaan kantelija ilmoitti sähköpostilla 2.1.2020 vaativansa oikaisua, mutta oikaisu ei ehtinyt tammikuun numeroon 1–2. Helmikuussa Koiramme ei ilmestynyt ja maaliskuun numerossa virhe oikaistiin.

Päätoimittaja toteaa, että muita kantelijan virheinä pitämistä väitteistä voidaan perustellusti pitää mielipide-eroina. ”Toinen jutussa mainituista koirista oli käynyt vuosina 2017–19 kokeissa seitsemän kertaa, toinen kerran. Kantelijan mukaan on virhe, kun metsästäjäjutussa sanoo kokeissa käymisen jäävän vähiin. On mielipidekysymys, pitääkö kahden koiran yhteensä kahdeksaa koekäyntiä kolmen koekauden aikana vähäisenä vai runsaampana; keskimäärin metsästysoppaan koirat kävivät kokeissa 1,33 kertaa vuodessa. Se ei ole paljon.” Päätoimittajan mukaan kokeiden tuloksista jutussa ei mainittu mitään – sen sijaan kantelija kommentoi niitä kantelussaan. Jutussa ei siis päätoimittajan mukaan anneta koirista harhaanjohtavaa tietoa.

Päätoimittaja toteaa, että kantelija kirjoittaa kantelussaan seuraavasti: ”Syksyn lopulla valkoiseksi muuttuvan riekon käyttäytymistä rauhoittaa mustan maan peittyminen lumivaippaan, toisin kuin artikkelissa kerrotaan.” Päätoimittajan mukaan jutussa ei ole tällaista kirjoitettu. Sen sijaan on kirjoitettu: ”Linnut kerääntyvät yleensä isompiin porukoihin talven tullessa. Se tekee metsästyksestä haasteellista.” Päätoimittaja arvioi, että mitä ilmeisimmin sekä kantelija että jutun kirjoittaja ovat oikeassa. ”Jutussa vaan ei kirjoiteta mitään riekkojen rauhallisuudesta/rauhattomuudesta lumentulon yhteydessä. Lintujen herkkyyden annetaan ymmärtää johtuvan niiden parveutumisesta – parvessa joku huomaa lähestyvän ihmisen tai koiran nopeammin kuin yksi lintu yksin huomaisi – siksi ne parveutuvat.”

Päätoimittaja toteaa, että koiran haun laajuuden hyödyllisyydestä/haitallisuudesta jutussa haastatellulla metsästysoppaalla ja kantelijalla on selvästikin eri näkemys. Päätoimittaja toteaa, että kumpaakaan näkemystä ei voi yksiselitteisesti osoittaa oikeaksi tai vääräksi. Päätoimittaja toteaa, että lisäksi koiratoiminnassa on usein niin, että yhden laaja on toisen suppea; näkemysten välillä ei kenties ole ristiriitaa lainkaan tai korkeintaan adjektiiville annetun merkityksen tasolla. Juttu ei siis päätoimittajan mukaan ole  tältäkään osin Journalistin ohjeiden vastainen.

Päätoimittajan mukaan mitä tulee metsästyskauden pituuteen, jutussa kyllä mainitaan pyynnin päättyvän maaliskuun lopussa. ”Pienenä epätarkkuutena voi pitää jutussa mainittua käytännön metsästyksen loppumista lokakuun puolivälissä (kaamoksen myötä) – päättyä-verbiä tarkempi olisi ollut keskeytyä-verbi.”

Päätoimittajan mukaan juttu ”Englantilaiset Suomen huipulla” ei ole pyrkinytkään olemaan yleisesittely kanakoirien käytöstä tunturialueella. Juttu perustuu yhden metsästysoppaan kanssa tehtyyn metsästysretkeen. Tämä tapa toteuttaa artikkeleita ei ole mediassa poikkeuksellinen. Juttu ei ole mainosmainen, suurin osa tekstistä käsittelee aivan muita asioita – erityisesti olosuhteita tuntureilla; säätä, maisemaa, eläimistöä – kuin metsästysoppaan yritystoimintaa, joka hyvin ohimennen mainitaan. Kantelijan esittämät väitteet virheistä on yhtä lukuun ottamatta edellä perustelujen kera kiistetty. Koiramme-lehden mielestä kantelu on aiheeton.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 16:  Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. [---] Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Koiramme-lehti julkaisi printtiversiossaan reportaasin riekonmetsästyksestä Lapissa. Jutussa oli haastateltu paikallista metsästysopasta, jonka koirilla metsästettiin.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutussa oli olennainen asiavirhe, kun siinä kerrottiin, että haastateltu oli Utsjoen ainoa seisovilla kanakoirilla metsästävä opas.

Neuvosto toteaa, että lehti ei korjannut jutussa ollutta olennaista asiavirhettä Journalistin ohjeiden mukaisesti, kun se korjasi sen ainoastaan painetussa lehdessä lähes kolmen kuukauden viiveellä. Tässä tapauksessa virheen korjaus olisi pitänyt julkaista viipymättä lehden nettisivuilla, koska asian korjaaminen riittävän nopeasti printissä ei ollut mahdollista.

Vaikka jutusta saattoi myös nopealla lukemisella saada käsityksen, että riekonpyynti päättyisi lokakuun puolivälissä, kyse oli korkeintaan epätarkkuudesta. Metsästysajan todellinen päättymisajankohta oli kerrottu jo aiemmin samassa kappaleessa.

Muut kantelijan jutussa virheinä pitämät asiat olivat mielipide-eroja. Neuvosto muistuttaa, että tiedotusvälineillä on oikeus valita näkökulmansa.

Koiramme-lehden juttu oli tehty journalistisin perustein. Lehti korjasi jutussaan olleen ainoan asiavirheen, joten neuvosto katsoo, ettei lehden lähdekritiikki pettänyt. Jutussa ei ollut piilomainontaa.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Koiramme on rikkonut Journalistin ohjetta 20 ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisu tehty: 16.6.2020

Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj), Ilkka Ahtiainen, Niko Nurminen, Kyösti Karvonen, Jukka Ruukki, Pentti Mäkinen, Henrik Rydenfelt, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma, Tuomo Törmänen, Tuomas Rantanen, Taina Tukia ja Sinikka Tuomi.

Kommentoi:

Koiramme