Villava ja sosiaalinen vesikoira Ranskasta
Barbetin alkuperäinen käyttötarkoitus on vesilintujahti ja ominaisuudet siihen ovat edelleen hyvin tallella. Barbet menee veteen säässä kuin säässä. Noin joka kolmas barbet on metsästyskäytössä. (Kuva: Paula Horne)
Barbet tuli Suomeen vasta tällä vuosituhannella ja on rotuna vielä melko tuntematon. Kysyntä kasvaa hiljalleen niin metsästyskäyttöön, lenkkikaveriksi kuin terapiakoiraksi.
Kiharakarvainen vesikoira on tyyppinä hyvin vanha. Tällaiset koirat toimivat jo vuosisatoja sitten esimerkiksi metsästäjien apuna vesilintujahdissa. Barbet sai nimensä tiettävästi 1500-luvulla, kun rotua kutsuttiin sen parran eli ranskaksi barben mukaan.
Ominaisuuksiensa puolesta barbet on edelleen vesilintupyyntiin hyvin soveltuva koira. Se menee veteen säässä kuin säässä, etsii ja ajaa ylös vesikasvillisuuden sekaan piiloutuneen linnun ja noutaa ammutun saaliin.
Ensimmäinen rotumääritelmä laadittiin vuonna 1894, mutta rotu menetti suosiotaan ja toinen maailmansota pyyhkäisi lähes koko barbetkannan olemattomiin. Sodan jälkeen niitä ei ollut rekisterissä enää yhtään. Jäljellä oli vain rekisteröimättömiä barbeteja sekä kuvia entisaikojen koirista. Jos alkuperältään tuntematon koira vastasi barbetin silloista rotumääritelmää, se otettiin rotuun ja rekisteröitiin Titre Initial -merkinnällä. Tällaisia koiria on rekisteröity Ranskassa vielä tälläkin vuosituhannella.
Ensimmäiset barbetit tulivat Suomeen rodun kotimaasta vuonna 2002. Populaatio on kasvanut maltillisesti. Sadan vuosittaisen rekisteröinnin raja ylittyi vuonna 2019. Viime vuonna pentuja syntyi 66.
Suomessa vesikoirarodut ovat suosittuja ja myös barbet on kasvattanut kysyntäänsä melko tasaisesti. Suosiota hillitsee todennäköisesti sen isompi koko verrattuna esimerkiksi lagottoon ja espanjanvesikoiraan.
Alkuperäiset käyttöominaisuudet ovat säilyneet hyvin ja noin kolmasosa suomalaisista barbeteista toimii metsästyskäytössä. Rotua käytetään noutavana, ylösajavana ja jonkin verran myös seisovana lintukoirana. Myös riistaeläinten jäljestyksessä käytetään useita barbeteja. Rodunomaisia kokeita ovat spanielien metsästyskokeet ja taipumuskoe. Harrastukset ovat lisääntyneet vuosien mittaan. Rotu soveltuu lisäksi hyvin esimerkiksi kaverikoiratoimintaan ja terapiakoiraksi.
Rotua kuvaillaan leppoisaksi, tasapainoiseksi ja melko rauhalliseksi, mutta toiminnanhaluiseksi ja nopeaksi oppijaksi. Se sopeutuu uusiin tilanteisiin nopeasti eikä ole erityisen reaktioherkkä. Tyypillinen barbet tulee hyvin toimeen toisten ihmisten ja eläinten kanssa.
Ulkonäöllisesti rotu ei ole kovin yhtenäinen. Rotumääritelmä kuvaa barbetia keskikokoiseksi ja normaalirakenteiseksi koiraksi, jonka erityispiirre on paksu ja villava karvapeite, joka suojaa tehokkaasti kylmältä ja kosteudelta. Karva muodostaa leukaparran, jonka mukaan rotu on saanut nimensä. Uroksen säkäkorkeus on 58–65 senttiä, nartun 53–61. Sentin poikkeama sallitaan.
Pää on kauttaaltaan tuuheakarvainen, kuono-osa on melkein neliömäinen ja kuononselkä on leveä. Silmät ovat pyöreät, korvat ovat pitkät, litteät, leveät ja pitkän, nyörimäisen karvan peittämät. Kaula on lyhyt ja vahva. Selkä on kiinteä, häntä on alaskiinnittynyt ja asennoltaan hieman koholla. Kyljet ovat kaarevat, eivät tynnyrimäiset. Liikkeet ovat vaivattomat.
Barbetit ovat yleensä mustia tai ruskeita, mutta laajempi värikirjo sallitaan. Värisävyn tulisi mieluiten olla sama koko rungossa. Turkin laatu vaihtelee melkoisesti, joten sen hoito on kiinni yksilöstä. Huonolaatuinen pitkä turkki voi vaatia jopa päivittäistä selvittelyä ja se kerää jonkin verran risuja ja hiekkaa. Turkkia ei tulisi pestä shampoolla liian usein, mutta muuten kastuminen vain parantaa turkin laatua.
Barbetilla ei ole varsinaista karvanlähtöä. Turkki kasvaa jatkuvasti ja se leikataan noin 1–2 kertaa vuodessa lyhyemmäksi. Turkkia ei ole tarkoitus sen kummemmin muotoilla, joten leikkaus sujuu monelta omistajalta kotioloissa.
Barbet liitettiin Pevisaan vuonna 2010. Ehtoihin lisättiin yksittäisen koiran jälkeläismäärän rajoitus sekä uusintayhdistelmien kielto. Lisäksi lonkat ja kyynärpäät tulee tutkia, samoin silmät.
Rodun terveydessä huolestuttavat erityisesti epilepsia ja vakavat sydänsairaudet, mutta myös yhä enemmän esiin tulevat autoimmuunisairaudet. Iho-ongelmia esiintyy myös jonkin verran.
Koiramme-lehdessä 9/2021 on laaja rotuesittely barbet’sta.
