Göötti on kätevä yleiskoira
Matalalta paimentava koira on naudan potkun ulottumattomissa. (Kuva: Oili Helenius)
Länsigöötanmaanpystykorva on ollut maatalon yleiskoira, nautakarjan paimen joka sivutöinään on pyydystänyt rottia, suojellut kanoja ketuilta, vahtinut lapsia, avustanut pienriistan metsästyksessä ja ilmoittanut haukkumalla kaikesta mikä poikkesi normaalista maatilan arjesta.
Nautojen paimennuksessa koiralle tärkeitä ominaisuuksia ovat hyvä liikkuvuus ja peloton luonne. Matalalta paimentava pystykorva on naudan potkun ulottumattomissa.
Göötistä ei vielä ole tullut kaltaistensa corgien veroista suosikkirotua. Suomessa sitä rekisteröidään vuosittain 100–150, ja se on rekisteritilastossa sijalla 87.
Göttien alkuperämaa on Ruotsi, rotu hyväksyttiin vuonna 1943. Sen aikaisempi nimi oli Svensk Vallhund (ruotsalainen paimenkoira), joka muutettiin 1953 nimeksi Västgötaspets. Rotu kuuluu ryhmään 5 eli pystykorviin. Ruotsissa niitä rekisteröidään noin 200 yksilöä vuodessa.
Rotumääritelmän mukaan länsigöötanmaanpystykorva on pieni, matalaraajainen ja vankka, ei kuitenkaan liian matala. Olemus ja ilme kertovat valppaudesta, eloisuudesta ja tarmokkuudesta. Rodulla on pitkiä häntiä sekä synnynnäisiä töpöhäntiä. Töpön pituus vaihtelee.
Karva on lyhyttä päässä ja raajojen etuosassa, saattaa olla pitempää niskassa, kaulassa, rinnassa ja takaraajojen housuissa. Väreinä ovat harmaa, harmaanruskea, harmaankeltainen, punaisenkeltainen tai punaisenruskea. Valkoista väriä sallitaan kapeana piirtona päässä, niskaläikkänä tai vähäisenä kauluksena, myös rinnassa ja raajoissa voi olla valkoisia merkkejä. Ihannesäkäkorkeus on uroksilla 33 cm, nartuilla 31 cm.
Heinä-elokuun Koiramme-lehdessä on laaja rotuesittely länsigöötanmaanpystykorvista.
