Pyreneittenmastiffi – yksi yleisimmistä laumanvartijoista
Pyreneittenmastiffeja kysytään yhä enemmän oikeisiin laumanvartijan töihin karjatiloille. (Kuva: Maria-Melina Väyrynen)
Pyreneittenmastiffi on suurikokoinen laumanvartijarotu, joka on uuttera ja tinkimätön vahti. Pystiffi sopii kotiin, joka pystyy tarjoamaan sille riittävästi tilaa ja rodunomaista toimintaa esimerkiksi karjan vartijana tai hevostallin pihakoirana.
Rodun käyttötarkoitus on jo vuosisatojen ajan ollut suojella lammaslaumoja karhuilta ja susilta sekä vartioida aatelisten linnoja. Alun perin pyreneittenmastiffi ja pyreneittenkoira olivat samaa rotua. Vuonna 1659 Pyreneitten vuoriston pohjoisosa luovutettiin Ranskalle, jolloin myös rodut eriytyivät toisistaan. Ranskalaiset alkoivat jalostaa pyreneittenkoiraa hovikelpoiseksi lemmikiksi, espanjalaiset taas pitäytyivät vaalimaan pyreneittenmastiffin työominaisuuksia.
Rotu toimi tehtävässään mainiosti vuosisatojen ajan. 1930-luvulla Espanjan sisällissodan myötä rotu katosi lähes kokonaan. Sudet metsästettiin sukupuuttoon vuoristoalueilta, joten vähäisetkin jäljelle jääneet lammaslaumojen vartijakoirat jäivät työttömiksi.
Rotu oli lähes kadonnut, kun Daniel Llorensin, Pere Fontin, Jose Masipin ja Rafael Malo Alcrudo ryhtyivät pelastustehtäviin 1970-luvulla. He haalivat tietoa vanhoilta ihmisiltä, jotka vielä muistivat rodun sisällissotaa edeltäviltä ajoilta. Rotu saatiin elvytettyä 70 koiran voimin. Kaikki ne eivät olleet toivotun tyyppisiä, mutta auttoivat geenipohjan rakentamisessa.
Rotua alettiin jälleen kasvattaa Espanjassa, ja ponnahduslautana maailmalle oli Madridin Maailman Voittaja -näyttely vuonna 1983. Kiinnostus rotua kohtaan heräsi, etujoukoissa ruotsalaiset ja suomalaiset koiraharrastajat.
Suomen ensimmäinen pystiffi tuli Espanjasta Tajadera del Tio Roy -kennelistä, ja sen toi maahamme Martti Riukula vuonna 1985. Ensimmäinen pentue syntyi Suomessa kaksi vuotta myöhemmin. Samana vuonna perustettiin rotua harrastava yhdistys Pyreneittenmastiffikerho, nykyisin Pyreneittenmastiffit ry, jonka hakemuksen omaksi rotujärjestöksi Kennelliitto hyväksyi vuonna 2015.
Viime vuonna rekisteröitiin 110 pystiffiä, mikä on rodulle tavanomainen määrä. Pentueeseen syntyy keskimäärin kuusi pentua, mutta myös hyvin suuria pentueita esiintyy.
– Pystiffin hankkii yleensä perhe, joka asuu maalla tai harvaanasutulla alueella, ja haluaa isokokoisen koiran lenkkikaveriksi ja myös turvaksi. Tällä hetkellä kysytään yhä enemmän koiria oikeisiin laumanvartijan töihin. Karjatiloilla tarvitaan koiria, jotka ovat ihmisille ystävällisiä, mutta pitävät pedot ja tunkeilijat loitolla, kertoo Anne Salonen, kennel Mastinero.
Pyreneittenmastiffin tulee olla hyvin suurikokoinen, eikä rotumääritelmä ole asettanut säkäkorkeudelle ylärajaa. Alarajana on uroksilla 77 ja nartuilla 72 senttiä, mutta toivottavaa on, että ne ylittyvät selvästi. Suuresta koostaan huolimatta koira ei saa vaikuttaa kömpelöltä, vaan sen tulee olla tasapainoinen, sopusuhtainen, voimakas, lihaksikas, ketterä ja vahvaluustoinen. Rungon pituus on hieman säkäkorkeutta suurempi. Pää on suuri, voimakas ja kohtalaisen pitkä.
Maaliskuun Koiramme-lehdessä on laaja rotuesittely pyreneittenmastiffista.
