Englanninkääpiöterrierissä on pientä vain koko
Englanninkääpiöterrieri alkaa olla hiljalleen katukuvassa tunnistettu rotu. Aktiivisia ja osallistuvaisia enkkuja rekisteröitiin viime vuonna Suomessa 78. Rotu tulee yleensä hyvin toimeen muiden koirien kanssa ja soveltuu elämään laumassa. (Kuva: Sari Laitinen)
Suosiotaan Suomessa viime vuosina kasvattaneella englanninkääpiöterrierillä on kasassa mukavan perhekoiran perusedellytykset. Se on laumaansa kiintyvä ja ystävällinen, eikä vaadi erityistä turkinhoitoa.
Englanninkääpiöterrierin tarkkaa alkuperää ei tunneta, mutta sen tiedetään olevan maansa vanhin kääpiökoirarotu. Rotua käytettiin alkujaan maatiloilla tuhoeläinten torjuntaan, jolloin koirien ulkomuodolla tai sukutaululla ei ollut suurempaa merkitystä. Teollistumisen ja lisääntyneen laivaliikenteen myötä rottaongelma iski Englannissa myös kaupunkeihin. Rottia tehokkaimmin tappavat koirat nousivat kansan suosikeiksi, kun pubien takahuoneissa järjestettiin vedonlyöntejä tapponopeudesta. Parhaimmat terrierit päättivät tunnissa parinsadan rotan päivät.
Kun rotantappokilpailut kiellettiin, alkoi huomio kiinnittyä käyttöominaisuuksia enemmän ulkomuotoon. Ensimmäisen kerran Black and Tan Terrier -nimistä rotua esitettiin Englannissa näyttelykehässä vuonna 1861. Koiranäyttelyt toivat mukanaan koirien luokittelun kolmen eri painoluokan mukaan. Kääpiömuunnos tunnustettiin omaksi rodukseen ja se sai nimekseen Miniature Black-and-Tan Terrier.
Englanninkääpiöterrierin kenties kuuluisin omistaja oli Agatha Christie. Rodun toinen tunnettu ystävä on Norjan kuningasperhe, jonka tuomana rotu päätyi Pohjoismaihin. Suomeen rotu tuli 1960-luvun lopulla. Viime vuonna Suomessa rekisteröitiin 78 englanninkääpiöterrieriä, kymmenen vuotta aiemmin 38. Alkuperämaassa rekisteröitiin viime vuonna 126 englanninkääpiöterrieriä.
Vaikka rotu on nykyisin ensisijaisesti seurakoira, ei alkuperäinen käyttötarkoitus rottajahdissa ole unohtunut. Nopea ja riistaviettinen enkku on omassa elementissään rottien ja hiirien luomuhävittäjänä.
Väri on aina black and tan eli musta ruosteenruskein merkein. Karvapeite on tiheä, pinnanmyötäinen ja kiiltävä. Ihannesäkäkorkeus on 25–30 senttiä ja paino vajaasta kolmesta kilosta lähes neljään kiloon. Pää on pitkä ja kapea, kallo litteä. Yksi tunnistettavimmista piirteistä on korvat, joiden tulee olla kynttilänliekin muotoiset. Raajojen siro luusto on erityisen toivottava. Kylmillä keleillä koira tarvitsee lämmintä ylleen, erityisesti korvat paleltuvat herkästi.
Jalostukseen käytettäviä koiria tutkitaan silmien ja polvien osalta, myös sydänkuuntelutulosta suositellaan.
Koiramme-lehden kesän kaksoisnumerossa (7–8/2019) on laaja rotuesittely englanninkääpiöterrieristä.
