Punainen irlanninsetteri pursuaa iloa ja touhua
Irlanninsetteri on aktiivinen rotu, jonka kanssa voi harrastaa monipuolisesti. Koulutus vaatii ymmärtäväisyyttä ja kärsivällisyyttä. (Kuva: Krista Lehto)
Punainen irlanninsetteri on näyttävä ilmestys, jonka turkki loimottaa kilpaa syysauringon kanssa. Rotu on saavuttanut suosiota näyttelyharrastajien keskuudessa, mutta alkuperältään setteri on täysiverinen metsästyskoira. Se on edelleen metsästyskäytössä kanalintujen seisojana, mutta jahtikaverista kiinnostuneiden tulee valita kasvattaja huolella. Rodun sisällä vallitsee tiukka jako metsästys- ja näyttelykoirien välillä.
Suomeen ensimmäiset irlanninsetterit tulivat 1860-luvulla. Ensimmäinen suomalainen setteripentue rekisteröitiin vuonna 1892. Viime vuonna Suomessa rekisteröitiin 183 punaista irlanninsetteriä ja se on neljästä setterirodusta yleisin.
Alkuperämaassa rotu alkoi jakaantua käyttö- ja näyttelylinjaan 1930-luvulla. Jako tavoitti Suomen vasta puoli vuosisataa myöhemmin. Meillä rotu oli vielä 1980-luvulla ulkoisilta ominaisuuksiltaan melko yhtenäinen. Ystävällinen ja miellyttävä rotu kasvatti suosiotaan seurakoirana.
Rodussa on Suomen historiassa ollut vain kolme käyttövaliota, taitoja vaaditaan roimasti paitsi koiralta, myös ohjaajalta. Tärkeitä ominaisuuksia ovat tyyli, linnunlöytökyky, linnun käsittely, riistainto ja koulutettavuus. Myös hyvä fyysinen kunto on tärkeä. Setterin kanssa metsästetään tuntureilla, metsissä ja pelloilla. Koiran löydettyä linnun tai linnut, sen tulee seistä, kunnes ohjaaja saapuu paikalle.
Irlanninsetterit ovat luonteeltaan eloisia, aktiivisia, avoimia ja ystävällisiä. Luonnetta kuvaa hyvin se, että se toivottaa murtovarkaankin tervetulleeksi, joten vahtikoiraksi siitä ei ole. Vilkas nuori setteri ei välttämättä päästä omistajaa helpolla, mutta jos omistajalla on aikaa ja resursseja panostettavaksi koiran johdonmukaiseen kouluttamiseen ja aktivointiin, siitä saa mainion seuralaisen.
Irlanninsetteri on urheilullinen ja sopusuhtainen koira. Kuono ja kallo ovat keskenään yhtä pitkät ja korvat päänmyötäisesti riippuvat. Rintakehä on syvä ja tilava. Väri on syvän kastanjanruskea, rungossa ja raajoissa karvapeite on keskipitkää ja sileää. Rintakehän alaosassa on runsaasti pitempää karvaa. Rotumääritelmän mukaan urokset ovat 58–67 senttiä korkeita, nartut 55–62. Näyttelylinjaiset ovat yleensä suurempia kuin metsästyskoirat.
Rekisteröinnin raja-arvona on lonkkatulos B tai indeksi 102, sekä jälkeläisrajoitus 40 pentua.
Syyskuun Koiramme-lehdessä on laaja rotuesittely punaisesta irlanninsetteristä.
