Bostoninterrieri, se sporttisempi lyttykuono
Bostoninterrierin kysyntä on ollut viime aikoina nousussa. Rotu ei automaattisesti tule toimeen laumassa. (Kuva: Taina Nygård)
Leikkisä ja seurallinen bostoninterrieri on yhdysvaltalainen rotu, joka on kerännyt suosiota erityisesti lapsiperheiden ja aktiivisten eläkeläisten koirana. Se soveltuu niin kaupunkiin kuin maaseudulle ja kulkee pienen kokonsa ansiosta näppärästi mukana.
Seura- ja kääpiökoirien ryhmään 9 kuuluvan bostoninterrierin varhaishistoria on hämärän peitossa. Tarinat kertovat, kuinka Bostonin yläluokan hevosvaunujen ajurit keksivät yhdistää työnantajien hienoja rotukoiria keskenään lupia kyselemättä, ja myivät pentuja vähin äänin eteenpäin. Yläluokan suosimia rotuja olivat esimerkiksi bokseri, ranskanbulldoggi ja bullterrieri. Toisen tarinan mukaan jalostus oli suunnitellumpaa ja sai alkunsa Euroopan puolella Liverpoolissa.
Amerikan Kennelliitto AKC virallisti rodun 1893 ja se nousi valtaisaan suosioon Bostonin ja New Yorkin alueella. Varsinainen kukoistuskausi oli 1950-luku, jolloin rotu oli yhtenäistynyt ja saanut nykyisin tunnistettavat piirteensä. Silloin se pysytteli vuosien ajan USAn suosituimpana rotuna, ja on yhä nykyisinkin 25 suosituimman rodun joukossa.
Suomeen ensimmäinen bostoni saapui vuonna 1955. Tällä hetkellä pentujen kysyntä on kovaa eivätkä suomalaiset kasvattajat pysty vastaamaan siihen. Halpatuontipennut saattavat olla sukutaulultaan epäselviä ja osalla tuonneista on suomalaiset sukujuuret, joten niistä ei jalostusyksilöinä ole juuri lisäarvoa. Yksi suosion syistä on valtakunnan ykköskoira, presidentti Niinistön bostoninterrieri Lennu. Rodun voi sanoa olevan nyt muodissa. Viime vuonna Suomessa rekisteröitiin 199 bostonia. Pentuekoko on pieni, keskimäärin kolme pentua.
Bostoni on ihmisrakas seurakoira ja nimensä mukaisesti terrieri, joten se ei välttämättä tule toimeen muiden koirien kanssa. Rodussa on myös aimo annos rohkeutta eikä bostoni välttämättä ymmärrä kokoaan. Ulkomuodoltaan se on lyhytkarvainen, lyhytkalloinen, tiivisrakenteinen ja lyhythäntäinen koira. Rotumääritelmä ei määritä ihannekorkeutta, mutta paino saa olla korkeintaan reilut yksitoista kiloa.
Rungoltaan se on neliömäinen ja vanttera. Kuono on lyhyt, neliömäinen, leveä ja syvä. Suussa on tasapurenta tai kuonon neliömäisyyttä korostava alapurenta. Suuret ja pyöreät silmät ovat etäällä toisistaan, korvat ovat pienet ja pystyt. Sallitut värit ovat juovikas, seal tai musta, ja kaikissa väreissä tulee olla valkoiset merkit.
Rotu liitettiin Pevisaan vuonna 2008. Siltä vaaditaan tällä hetkellä silmä- ja polvitutkimustulos ennen astutusta. Bostoninterrieri on yleisesti hyvä hengittämään, vaikka sieraimet eivät suuret olisikaan.
Toukokuun Koiramme-lehdessä on laaja rotuesittely bostoninterrieristä.
