Koirille kaksi vessaa lentokentälle
Helsinki-Vantaan lentoasemalle on rakennettu kaksi käymälää lemmikkieläimille. Käyttöä uskotaan riittävän, sillä lentoaseman läpi kulkee vuosittain tuhansia koiria. Lentokenttää hallinnoiva Finavia arvioi määräksi yli kymmenen tuhatta. Toinen koirakäymälä sijaitsee lentokentän uusimmassa osassa lähtöportti 51 lähellä ja toinen on lähtevien T2-terminaalin edessä ulkona. Finavia päätyi rakentamaan koirakäymälät lähinnä asiakastoivomusten perusteella, mutta käymälät ovat myös alkaneet yleistyä eri puolilla maailmaa. Käymälät löytää opasteiden avulla ja ne ovat ensisijaisesti lemmikki- ja avustajakoirille. Lentokentällä on vastikään uusittu kylttejä. Vessoista kertoi muun muassa Yle (14.1.2020).
Hirvikoiran omistajalle suuret oikeuskulut
Metsästyskoiran kuolemasta seurannut oikeudenkäynti tuotti koiranomistajalle vahingonkorvausten sijaan yli 50000 euron kulut Itä-Suomen hovioikeudessa. Korvausvaatimusten syynä oli hirvikoiran kuolema karhujahdissa syksyllä 2017 Pohjois-Savossa Keiteleellä. Karhun kaatanut luoti oli läpäissyt eläimen ja osunut karhun takana olleeseen koiraan. Oikeuden mukaan ampuja ei ollut toiminut huolimattomasti. Mies ei ollut tiennyt, että karhua haukkuu myös toinen koira. Tuomioon voi hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Tapauksesta kirjoitti Maaseudun Tulevaisuus (8.1.2020).
Romaniasta tuodut pennut lopetettiin Ahvenanmaalla
Ahvenanmaalla on jouduttu lopettamaan kerralla seitsemän Romaniasta tuotua koiranpentua. Kyseessä oli laiton tuonti. Koirilla ei ollut vaadittavia asiapapereita, kuten terveystodistuksia, eikä pennut hankkinut yksityishenkilö ollut tehnyt ilmoitusta viralliseen traces-järjestelmään. Yli viiden koiran tuonti katsotaan kaupalliseksi toiminnaksi, josta pitää tehdä ilmoitus. Sunnuntaina 21. joulukuuta tapahtuneesta tuonnista ja viranomaispäätöksestä lopettaa pennut kertoivat Ålandstidningen ja Ålandsradio.
Eduskunnassa puoltoa raketeille
Ilotulituksen rajoittamista tavoitteleva kansalaisaloite on lähetetty talousvaliokunnalle. Eduskunta kävi keskiviikkona 27. marraskuuta lähetekeskustelun. Puheenvuoroja käytettiin runsaan tunnin aikana 18. Eniten äänessä olivat perussuomalaiset. Yli puolet puhujista ei hyväksyisi aloitetta sellaisenaan, vaikka näkee rajoitteet tärkeiksi. Mikko Kärnä (kesk.) oli aloitteen hylkääjien kannalla, koska ”64 000 ihmistä ei voi viedä iloa yli 5 miljoonalta”. Pihla Keto-Huovinen (kok.) lukeutuu kannattajiin. Hän viittasi terveys- ja ympäristöhaittoihin, eläinten stressiin sekä Pohjoismaiden käytäntöihin.
Koiran iästä uusi laskutapa
Kalifornian yliopistossa on laadittu dna-muutoksiin perustuva laskukaava koirien iän vertaamiseksi ihmisikään. Muutokset kertovat biologisesta iästä eli iästä, joka on seurausta sairastetuista taudeista, elämäntavasta ja geenien vaikutuksesta. Myös rotujen eri eliniät vaikuttavat vertailuikään. Kaikki koirarodut käyvät lävitse saman kehityskaaren, ja kehitystä voi verrata esimerkiksi ihmisen vastaavaan. Tutkimus on julkaistu bioRxiv-tiedesivulla. Ylen tekemässä jutussa on myös laskuri kaavan hyödyntämiseksi. Laskuri perustuu labradorinnoutajista koottuihin tietoihin.
Ilotulite-kansalaisaloite eduskunnan käsittelyyn
Ilotulitteiden haittojen vähentämiseksi kerätty kansalaisaloite luovutettiin eduskunnan käsiteltäväksi tänään. Aloitteen allekirjoittajamäärä on 65 491, vaadittavat 50 000 kannattajaa saatiin jo ensimmäisen keräyskuukauden kuluessa.
Kansalaisaloite rajaisi luokkien F2 ja F3 ilotulitteiden käytön siirtymäajalla vain ammattilaisten käyttöön. Sen tavoitteena on merkittävästi vähentää ilotulitteiden aiheuttamia terveys-, hyvinvointi- ja ympäristöhaittoja.
