Koirauutiset

Omakoira-mobiilisovellus hyvässä vedossa

Kennelliiton mobiilisovellus Omakoira julkaistiin juuri ennen tiistaina vietettyä Koiranpäivää. Parin ensimmäisen päivän aikana sovelluksen oli ladannut lähes 2000 liiton jäsentä. 

Sovelluksesta löytyvät omien koirien rekisteri- ja tunnistetiedot, ja sinne voi ladata koiran kuvan ja lempinimen, tiedottaa Kennelliitto. Sovelluksen kautta voi tilata lähetteen koiran terveystutkimukseen ja maksaa avoinna olevia maksuja. Sovellus toimii myös Kennelliiton jäsenkorttina, ja sen kautta näkee kerralla tuomari- ja toimitsijapätevyytensä. Myöhemmin mukaan tulevat muun muassa koirien rokotustiedot ja mahdollisuus tehdä omistajailmoitukset. Parhaillaan on rakenteilla ominaisuus, joka helpottaa kadonneen koiran etsimistä. 

Omakoira-sovelluksesta vastaa Kennelliiton tytäryhtiö Prettybit Projects Oy. Sovelluksen voi ladata käyttöön App Store'sta tai Google Play'sta. Sovellukseen kirjaudutaan sisään Kennelliiton jäsennumerolla ja salasanalla.

Purematapauksesta omistajalle sakkoja käräjiltä

Koiranomistaja on tuomittu sakkoihin vammantuottamuksesta Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa viime syksyisen purematapauksen vuoksi. Miehen koira oli päässyt karkuun ja hyökännyt kahta koiraa ulkoiluttaneen 17-vuotiaan miehen päälle. Mies sai vakavia vammoja käteensä koiran puremista. 

Hyökännyt koira oli pitbullin ja amerikanbulldogin sekoitus. Koiran 32-vuotias omistaja oli tapahtumahetkellä 2,4 promillen humalassa. Koira oli aiemminkin käynyt ihmisten päälle. Sillä oli yleensä pidetty ulkoiluttaessa kuonokoppaa.

Koiranomistaja piti tapahtunutta vahinkona, mutta oikeus tuomitsi miehen vammantuottamuksesta 40 päiväsakkoon. Sakon suuruudeksi tuli 240 euroa. Lisäksi hän joutuu maksamaan nuorukaiselle 6000 euroa kivusta ja särystä sekä muita kuluja lähes 4000 euroa. Koira lopetettiin eläinlääkärillä pari päivää hyökkäyksen jälkeen.

Oikeuden päätöksestä kertoi Ilta-Sanomat verkkosivuillaan 25.4.

Yhden koiran puremasta kahdelle kallis ehkäisyhoito rabieksen varalta

Etelä-Karjalan maakunnassa jouduttiin lääkitsemään viime vuonna kaksi potilasta, jotka olivat mahdollisesti saaneet rabiestartunnan Suomeen salakuljetetusta koirasta. Tiedot käyvät ilmi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin julkaisemasta viime vuoden tartuntatautitilastosta. Yle julkaisi aiheesta jutun verkkosivuillaan 19.4.

Yhteensä maakunnassa annettiin vesikauhuehkäisyhoitoja viime vuonna seitsemälle potilaalle. Hoitoja annetaan ihmisille, jotka ovat saaneet koiran tai apinan pureman ulkomailla. – Meillä on ollut tapauksia, joissa esimerkiksi koira on salakuljetettu Suomeen, ja tällainen koira on purrut ihmistä. Sitten onkin tullut hätä, että voiko tällä olla vesikauhu ja ajaudutaan kalliisiin hoitoihin, kuvailee Ylen haastattelema Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin infektioylilääkäri Pekka Suomalainen.

– Kustannus tällaisesta laittomasta toiminnasta tulee veronmaksajille, toteaa Suomalainen. 80-kiloisen ihmisen ehkäisyhoito maksaa noin 2400 euroa. Tehy-lehti kirjoitti eläinten salakuljetuksen näkymisestä rabies-tilastoissa jo vuonna 2015. Artikkelin mukaan tapauksia on Suomessa vuosittain 50–70. Kallis vasta-ainehoito on tehokas, jos se annetaan ajoissa. Vesikauhun hoito täytyy Suomessa lähes aina aloittaa pelkän riskiarvion perusteella, muuten se saattaa olla liian myöhäistä. Esimerkiksi Eviran tutkimustuloksia ei voida odottaa, vaan hoito on aloitettava heti epäilyn herätessä.

Kyyn puremia usein vapusta alkaen

Ensimmäiset kyyt ovat heräilleet talvihorroksestaan ainakin eteläisessä Suomessa. – Kyyt ovat vielä hitaita ja kankeita, ja ne puolustautuvat siksi herkästi puremalla. Yleensä vapun aikaan on selvä piikki – silloin tapaukset lisääntyvät, kertoo eläinlääkäri Erica Lindell Pieneläinklinikka Vetericasta.
Yleensä puremakohta turpoaa voimakkaasti ja on hyvin kipeä. Pistosjäljet ovat senttimetrin päässä toisistaan, mutta eivät välttämättä näy turvotuksen vuoksi. Usein eläin menee voimattomaksi ja apaattiseksi.
Jos huomaa lemmikkinsä joutuneen kyyn puremaksi, se pitää pitää mahdollisimman liikkumattomana ja viedä nopeasti eläinlääkärille. Koiralle ei pidä antaa mitään lääkettä. Käärmeen myrkky voi vaurioittaa eläimen munuaisia, sydänlihasta ja muita sisäelimiä. Vastaanotolla eläin nesteytetään, ja se saa kipulääkettä ja mahdollisesti vasta-ainetta myrkkyyn.
Kyyn puremista kertoi Kotiliesi verkkosivuillaan.

Koirankakastakin tauteja ja loisia ihmisiin

Suomen koirakannan arvioidaan tuottavan noin 44 miljoonaa kiloa ulostetta vuodessa. Järjestyslain mukaan koiran omistajan on huolehdittava siitä, ettei koirankakka jää ympäristöön hoidetulla alueella taajamassa. Kyse ei ole pelkästään pykälistä, sillä korjaamatta jäänyt kakka voi edistää tautien ja loisten leviämistä lemmikistä toiseen sekä ihmisiin, kertoo Maaseudun Tulevaisuus (5.4.).

– Ulosteen välityksellä voivat tarttua esimerkiksi suolinkaiset tai giardia. Suolinkaiset voivat tarttua myös ihmiseen, sanoo Evidensian eläinlääketieteellinen johtaja, erikoiseläinlääkäri Mirja Kaimio. 

Loistartunnat voivat sairastuttaa erityisesti pieniä koiranpentuja vakavasti. Loisten lisäksi kakan välityksellä lemmikistä toiseen saattavat tarttua monet bakteerit ja virukset, kuten koronavirusripuli tai parvovirusripuli.

Jälleen penikkatautia tuontikoiralla

Pirkanmaalta on löydetty penikkatautia sairastava koira. Tauti tuli ilmi, kun koiraa oli tutkittu esinahan tulehduksen vuosi. Koira on tuotu Suomeen alkuvuodesta, ja sillä on ollut kontakteja muihin maahan tuotuihin koiriin. Evira vahvisti penikkataudin tänään. Edellinen tautitapaus varmistui helmikuun lopulla.

Aina jos koiralla epäillään penikkatautiin viittaavia oireita, se pitää viedä eläinlääkäriin. Kaikki koirat on syytä rokottaa säännöllisesti penikkatautia, parvoa, tarttuvaa maksatulehdusta ja rabiesta vastaan. Kennelliiton kaikissa tapahtumissa edellytetään koirilta voimassaolevaa penikkatauti- ja rabiesrokotusta.

Koiramme