Koirankakastakin tauteja ja loisia ihmisiin
Suomen koirakannan arvioidaan tuottavan noin 44 miljoonaa kiloa ulostetta vuodessa. Järjestyslain mukaan koiran omistajan on huolehdittava siitä, ettei koirankakka jää ympäristöön hoidetulla alueella taajamassa. Kyse ei ole pelkästään pykälistä, sillä korjaamatta jäänyt kakka voi edistää tautien ja loisten leviämistä lemmikistä toiseen sekä ihmisiin, kertoo Maaseudun Tulevaisuus (5.4.).
– Ulosteen välityksellä voivat tarttua esimerkiksi suolinkaiset tai giardia. Suolinkaiset voivat tarttua myös ihmiseen, sanoo Evidensian eläinlääketieteellinen johtaja, erikoiseläinlääkäri Mirja Kaimio.
Loistartunnat voivat sairastuttaa erityisesti pieniä koiranpentuja vakavasti. Loisten lisäksi kakan välityksellä lemmikistä toiseen saattavat tarttua monet bakteerit ja virukset, kuten koronavirusripuli tai parvovirusripuli.
Jälleen penikkatautia tuontikoiralla
Pirkanmaalta on löydetty penikkatautia sairastava koira. Tauti tuli ilmi, kun koiraa oli tutkittu esinahan tulehduksen vuosi. Koira on tuotu Suomeen alkuvuodesta, ja sillä on ollut kontakteja muihin maahan tuotuihin koiriin. Evira vahvisti penikkataudin tänään. Edellinen tautitapaus varmistui helmikuun lopulla.
Aina jos koiralla epäillään penikkatautiin viittaavia oireita, se pitää viedä eläinlääkäriin. Kaikki koirat on syytä rokottaa säännöllisesti penikkatautia, parvoa, tarttuvaa maksatulehdusta ja rabiesta vastaan. Kennelliiton kaikissa tapahtumissa edellytetään koirilta voimassaolevaa penikkatauti- ja rabiesrokotusta.
Yöperhosen toukista vaaraa koirillekin
Vaarallisen yöperhoslajin toukat olivat tappaa Suomen suurlähettiläsperheen koiran Ateenassa helmikuussa. Koira saatiin pelastettua, vaikka mäntykulkurinirkon toukkien myrkkykarvat aiheuttivat sen kieleen kuolion.
Toukat pesiytyvät mäntyihin ja lähtevät liikkeelle helmi‒huhtikuussa. Ne aiheuttavat ihmisille yleisesti kovasti kutiavaa ihottumaa. Toukat ovat tuttu ongelma Välimeren maissa ja myös Puolassa, Saksassa, Tanskassa ja Baltiassa. Läheistä lajia on tavattu Ruotsissa Gotlannissa ja Öölannissa. Lajin leviäminen on mahdollista Suomeen.
Asiasta kertoi Seura-lehti verkkosivuillaan.
Pentutehtailijan valitus nurin hovissa
Helsingin hovioikeus on hylännyt eläinsuojelurikoksesta syytetyn naisen valituksen. Rikos tapahtui vuonna 2015, jolloin Itä-Helsingissä sijaitsevasta kerrostalosta löydettiin neljä Virosta salakuljetettua koiranpentua. Pennut jouduttiin lopettamaan huonon kunnon sekä sairauksien vuoksi. Käräjäoikeus tuomitsi virolaisnaiselle puoli vuotta ehdotonta vankeutta kahdesta eläinsuojelurikoksesta, kahdesta salakuljetuksesta sekä kolmesta petoksesta. Tuomio muutettiin 160 tunniksi yhdyskuntapalvelua ja lisäksi määrättiin viiden vuoden mittainen eläintenpitokielto. Nainen oli aiemmin tuomittu pentutehtailusta kahdesti vuonna 2014. Toisessa tapauksessa oli kyse 145 koiranpennun salakuljetuksesta. Hovioikeuden päätöksestä kertoi Iltalehti.
Heinolassa pahoja koiraongelmia
Heinolassa on poliisille tehty alkuvuoden aikana poikkeuksellisen paljon ilmoituksia koirien aiheuttamista vahingoista. Kaksi ihmistä on loukkaantunut ja kolme koiraa on kuollut vapaana kulkeneiden koirien hyökkäysten jäljiltä. Myös kytkettynä ulkoillut koira on päässyt puremaan ohikulkijaa, kun omistaja ei ole hallinnut koiraansa.
Hämeen Poliisi aikoo jatkossa kiinnittää enemmän huomiota vapaana pidettäviin koiriin ja vetoaa omistajiin rauhan palauttamiseksi kaupunkiin. Maaliskuun Koiramme-lehdessä oli laaja artikkeli irtokoirista. Asiasta kertoi ensimmäisenä Yle.
Koiraveron poistuminen lähes varmaa
Kennelliitto on vastannut valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön koiraverolain kumoavan lain luonnoksesta jakaen näkemyksen siitä, että lain olemassaololle ei ole enää perusteita. Kaikissa Suomen kunnissa onkin jo luovuttu verosta.
Koiralla on tutkitusti myönteisiä vaikutuksia ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille.
– Voidaan perustellusti olettaa, että nämä vaikutukset välittyvät myös kansanterveyteen ja -talouteen. Periaatteellisella tasolla tämä olisi merkittävä edistysaskel kuntalaisten ja lemmikinomistajien yhdenvertaisuuden näkökulmasta, sanoo Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.
