Onko koira fiksumpi kuin kissa?
Koiralla on tutkimuksen mukaan aivokuoressaan yli kaksinkertainen määrä neuroneita kissaan verrattuna, mutta tekeekö se koirasta kissaa fiksumman – sitä ei voida varmuudella sanoa. (Kuva: Taina Nygård)
Koira- ja kissaihmisten välillä on ikuisuuskysymys siitä, kumpi eläimistä on parempi lemmikki. Koiranomistajat kehuvat koiran älykkyyttä. Tähän kissaihmiset sanovat, että kissat ovat aivan yhtä fiksuja – ne vain eivät vaivaudu tottelemaan ja palvelemaan ihmistä. Frontiers in Neuroanatomy -lehdessä julkaistu uusi tutkimus näyttää tukevan väitettä, että koirat saattavat todella olla älykkäämpiä kuin kissat.
Tutkimusjohtaja Débora Jardim-Messeder ja hänen kollegoistaan koottu ryhmä tutki lihansyöjänisäkkäiden joukkoa. Tutkimuksessa oli mukana karhuja, hylkeitä ja pesukarhuja sekä kotieläimistä kissoja ja koiria. Tarkoituksena oli tutkia aivojen koon ja neuronien (tietämystä välittävät erikoistuneet solut) välistä yhteyttä aivoihin.
Tutkijat olivat erityisen kiinnostuneita aivokuoresta. Aivokuori on se osa aivoista, joka liittyy älykkyyteen sillä se ohjaa monimutkaisia ​​ajatusprosesseja kuten päätöksentekoa ja suunnittelua. Mitä tiheämmin neuronit ovat pakkautuneina lajin aivokuoressa, sitä älykkäämpänä lajia pidetään. Esimerkiksi neuvokkuudestaan tunnettujen kädellisten aivoissa ovat neuronit hyvin tiheässä.
Tutkimukseen otettiin kahdeksan lihansyöjää, yksi tai kaksi kustakin lajista. Mukana oli yksi kotikissa ja kaksi koiraa (kultainen noutaja ja toinen määrittelemätöntä rotua oleva). Ne olivat luonnollisista syistä kuolleita, tutkimuskäyttöön lahjoitettuja. Kunkin eläimen aivojen rakenteesta tehtiin kuvat, ja aivot punnittiin. Neuronien tarkan määrän laskemiseksi aivot liuotettiin ja solujen määrä laskettiin mikroskoopilla näytteestä saadusta nesteestä. Tätä näytemäärää käytettiin arvioimaan solujen lukumäärää koko aivoissa.
Tulokset osoittivat että koiralla, jolla jo alkujaan on suurempikokoiset aivot kuin kissalla, oli aivokuoressaan yli kaksinkertainen määrä neuroneita. Koiralla niitä oli 530 miljoonaa, kissalla 250 miljoonaa. (Vertailun vuoksi ihmisellä on aivokuoressaan miljardeja neuroneja.) Mitä enemmän neuroneja aivokuoressa on, sitä enemmän tietoa aivot pystyvät käsittelemään ja sitä rikkaammat henkiset voimavarat ne todennäköisesti suovat. Tämä tarkoittaa, että koirat käyttäytyvät monimutkaisemmin ja joustavammin kuin kissat.
Pelkkä aivojen koko ei kuitenkaan ollut pääsyynä tuloksiin. Erityisesti kultaisella noutajalla oli enemmän neuroneja aivokuoressa kuin afrikkalaisella leijonalla tai ruskeakarhulla, vaikka viimeksi mainituilla on suuremmat aivot kuin koiralla. Toisin sanoen koiran aivokuoreen on pakkautunut enemmän neuroneja pienempään tilaan.
Koiraihmisten on silti turha ylpeillä kissaihmisille tällä tutkimuksella. On hyvä muistaa, että tutkijat tarkastelivat hyvin pientä otosta. On silti todennäköistä että tulos olisi samansuuntainen isommallakin otoksella, sillä niin kaukana toisistaan olivat tässä tutkimuksessa lasketut neuronimäärät.
Tärkeä on myös muistaa, että tutkijat eivät testanneet elävien koirien ja kissojen fiksuutta esimerkiksi älykkyystesteillä tai edes arvioineet niiden käyttäytymistä. Tulokset perustuvat vain kuolleiden eläinten aivosolujen määrään. Vaikka siis koirilla on enemmän potentiaalia kuin kissoilla, emme voi todistaa että ne käyttäisivät aivojensa kaikkia valmiuksia.
Julkaistu tutkimus kokonaisuudessaan: https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fnana.2017.00118/full
Lähde: akc.org
