Onko pienten ja isojen koirien käytöksessä eroa?
Itävaltalaistutkimus osoittaa, että pienille roduille sallitaan useammin tottelemattomuutta. Palkitsemiseen perustuva koulutus sen sijaan tuottaa tulosta niin isoille kuin pienillekin koirille. (Kuva: Aino Pikkusaari)
Wienin yliopiston tutkimusryhmä löysi kolme merkittävää käyttäytymiseroa pienten ja suurten koirien välillä. Tutkimus osoitti myös pienten koirien omistajien toimivan eri lailla kuin suurten koirien omistajien.
Moni uskoo stereotypiaa joka väittää suurten koirien olevan rauhallisempia ja pikkukoirien taas hermostuneempia ja vilkkaampia. Wienin yliopiston eläinlääketieteen laitoksen Christine Arhantin johtama tutkimusryhmä keräsi aineistoa 1276 koiranomistajalta. Koirat jaettiin tutkimuksessa painon mukaan pieniin ja suuriin, alle ja yli 20-kiloisiin.
Tutkimus osoitti kolme suurta käyttäytymiseroa pienten ja suurten koirien välillä.
Ensinnäkin pienet koirat olivat vähemmän kuuliaisia, ne eivät totelleet yhtä herkästi esimerkiksi käskysanoja. Toiseksi pienet koirat olivat innostuvampia ja taistelunhaluisempia kuin suuret koirat. Vieraiden tullessa pikkukoirat todennäköisemmin haukkuivat tai murisivat. Moni oli vieraiden läsnä ollessa hermostuneempi kuin normaalisti. Kolmanneksi monilla pikkukoirilla oli enemmän ääniarkuutta ja ne pelkäsivät esimerkiksi ukkosta tai ilotulituksen ääniä useammin kuin suuremmat koirat.
Nämä tutkimustulokset näyttivät vahvistavan pienistä koirista vallitsevia käsityksiä. Itävaltalaistutkijat kuitenkin kysyivät aiheellisesti, johtuvatko erot geneettisistä tekijöistä vai vain tavasta, jolla pieniä koiria kohdellaan – eli niitä ei kouluteta kunnolla ja niille sallitaan enemmän vapauksia kuin isoille koiraroduille.
Tutkimus osoitti, että omistajan käyttäytyminen oli tärkeässä asemassa havaituissa käyttäytymiseroissa. Mikäli omistaja oli epäjohdonmukainen, ei antanut komentoja aina samalla tavoin, tai ei reagoinut koiran käyttäytymiseen yhdenmukaisesti, sitä kurittomampi oli hänen koiransa.
Ja päinvastoin, mitä johdonmukaisempi ja reilumpi omistaja oli koiraansa kohtaan, sitä tottelevaisempi koira oli – sen koosta riippumatta. Valitettavasti pienten koirien omistajien havaittiin olevan epäjohdonmukaisempia koiriensa kanssa kuin suurten koirien omistajien.
Tutkimuksessa todettiin, että yhteinen tekeminen koiran ja omistajan välillä on tärkeää. Tekeminen voi olla muodollista tottelevaisuuskoulutusta tai sitten muita aktiviteetteja, kuten koiran kanssa hauskanpitoa, nenätyöskentelyä tai lenkkeilyä.
Mitä kiinnostuneempi omistaja oli aktivoimaan koiraansa, sitä tottelevaisempi koira näytti olevan. Pienet koirat hävisivät tällä saralla jälleen, koska niiden omistajat käyttivät tutkimuksen mukaan huomattavasti vähemmän aikaa yhteiseen toimintaan koiransa kanssa kuin suurten koirien omistajat.
Toinen tärkeä tekijä oli se, kuinka koiranomistajat kouluttivat tai yrittivät hallita koiriensa käyttäytymistä. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että rangaistuksen käytöllä on kielteisiä vaikutuksia koiran koulutustulokseen ja tunneperusteisiin vasteisiin, kuten ahdistukseen ja aggressiivisuuteen. Rankaiseminen esimerkiksi taluttimesta kiskoen tai nykien, koiraan tarttuminen jne. aiheutti enemmän tottelemattomuutta koirissa, koiran koosta riippumatta. Tutkimuksessa todettiin että koirat, joita rangaistiin useammin, olivat ahdistuneempia ja ärtyneempiä, mutta rangaistuksen vaikutus oli suurempi pienillä kuin suurilla koirilla.
Tutkimusryhmä totesikin tuloksiinsa perustuen, että pikkukoirien omistajat voisivat parantaa koiriensa tottelevaisuutta lisäämällä vuorovaikutusta koiraansa ja leikkimällä ja aktivoimalla koiraansa enemmän. Käyttäytymisongelmia voitaisiin vähentää välttämällä sellaisia rangaistustapoja, jotka lisäävät pelkoa tai pelon aiheuttamaa aggressiota.
