Koiran oma vakuutus ei estä valtion susikorvausta
Suuri osa vahinkokorvauksista koskee metsästyskoiria. Kuvassa oleva venäläis-eurooppalainen laika ei liity uutiseen. (Kuva: Hannu Huttu)
Susien aiheuttamia koiravahinkoja on korvattu tänä vuonna 32, yhteensä 120000 euron arvosta. Koiran oma vakuutus ei ole este valtion korvauksen saamiselle.
Sudet ovat tappaneet tai vahingoittaneet vuoden alusta marraskuun alkuun arviolta lähes 40 koiraa. Enin osa koirista on ollut metsästyskoiria ja useimmat tapaukset ovat ajoittuneet elokuusta alkaneelle jahtikaudelle.
Vahingoista voi saada valtion korvauksen. Riistavahinkorekisterin mukaan useimmissa kuluvan vuoden tapauksissa on korvattu koiran menehtyminen.
– Rekisterissä ei eritellä, mistä maksu koostuu. Yksittäisten summien perusteella voi päätellä, että yhdeksässä tapauksessa kyseessä on ollut eläinlääkärikulujen korvaaminen, laskee erityisasiantuntija Jussi Laanikari maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston erätalousyksiköstä.
Viime vuonna rekisteröitiin 49 tapausta, joista yksi hylättiin. Korvaussumma näistä susien aiheuttamista vahingoista oli 163000 euroa.
Valtio korvaa enemmän
Virallisesti kerrotut luvut voivat herättää epäilyjä siitä, etteivät ne sisällä kaikkia tapauksia. Koiralle ei välttämättä haeta lainkaan valtiolta korvauksia, mikäli koiralla on oma vakuutus.
Jussi Laanikari kuitenkin uskoo, että riistavahinkorekisteri vastaa varsin tarkasti todellista tilannetta. Hän perustelee näkemystään muun muassa korvauskäytännöillä.
– Valtion myöntämät korvaussummat ovat selvästi suuremmat kuin todennäköisesti useimpien koiralleen ottamien vakuutusten korvaussummat, Laanikari sanoo.
Oma vakuutus on ensisijainen, mutta mikäli korvaussumma ei kata koiran käypää arvoa, valtio voi maksaa loppuosan. Korvauskriteerit muuttuivat vuoden 2009 jälkeen, jolloin Riistavahinkolaki tuli voimaan. Aiemmin käytettiin Suomen Kennelliiton määrittelemiä arvoja.
– Summat nousivat selvästi ja niitä korotettiin lisää muutaman vuoden kuluttua. Puhdasrotuisen koiran perusarvo on 1600 euroa. Jos koira on esimerkiksi yli puolitoistavuotias metsästykseen koulutettu, lisäarvoa tulee 2500 euroa. Ennen koulutusta ei otettu huomioon lainkaan, Jussi Laanikari mainitsee.
Korvaussumma nousee edelleen muun muassa koemenestysten ansiosta. – Isoimmat tietämäni korvaussummat ovat nousseet yli kymmenen tuhannen euron, Laanikari sanoo.
Korvausta saa mikä tahansa kriteerit täyttävä koira ja vahinko voi tapahtua missä vain, vaikka jänismetsällä tai kotipihassa. Alle 170 euron summaa ei makseta.
Kaikki tapaukset ylös
Hakemus tehdään oman kunnan maaseutuviranomaiselle. Jussi Laanikari maa- ja metsätalousministeriöstä huomauttaa, että kuntia on ohjeistettu kirjaamaan tapaukset, vaikka vahinko korvattaisiin täysin koiran omasta vakuutuksesta.
– Tämä nimenomaan siksi, että saadaan koottua mahdollisimman tarkat tiedot vahingoista. Luvuthan vaikuttavat muun muassa riistapolitiikkaan, esimerkiksi siihen, minkä verran suurpetoja metsästetään.
Laanikari arvioi, että tilastojen ulkopuolelle voi jäädä yksittäisiä koiria, joiden omistaja ei syystä tai toisesta halua hakea korvauksia valtiolta. – Hieman kuitenkin ihmettelisin, ettei vahinkotapausta tuotaisi maaseutusihteerille. Ja ainakin sen perusteella, mitä itse seuraan erilaisia kanavia ja kerrottuja koiravahinkoja, niin luvut eivät paljoa poikkea siitä, mitä tulee tietoon riistavahinkorekisterin kautta.
– Meillä on toki mahdollisuus katsoa järjestelmästä vahinkotapauksia ja maksatuksia. Pääsääntöisesti tapausten yksityiskohtaiselle tarkastelulle ei kuitenkaan ole tarvetta. Meitä kiinnostavat määrät ja korvaussummat, Laanikari korostaa.
