Karjalankarhukoirien rekisteröintiehdoista syttyi reipas sanasota
Karjalakarhukoiran rekisteröintiehtoja aiotaan lieventää. Rotujärjestön vuosikokousäänestyksessä vähemmistöön jääneet ovat tehneet adressin ja vaativat Kennelliittoa kumoamaan rotujärjestön päätöksen. (Kuva: Kaija Eerola)
Pystykorvajärjestö ehdottaa karjalankarhukoiran rekisteröintiehtojen helpottamista. Vuosikokousäänestyksessä vähemmistöön jääneet kampeavat päätöstä nurin adressin avulla. Seuraavaksi asiaa käsittelee Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta. Asiasta on virinnyt melkoinen kädenvääntö myös sosiaalisessa mediassa.
Pystykorvajärjestö päätti vuosikokouksessaan Ähtärissä 18. maaliskuuta esittää karjalankarhukoirien PEVISA-ohjelmaan muutoksia. Uudet rekisteröintiehdot mahdollistaisivat jalostuskoiran ensimmäisen pentueen teettämisen ilman terveystarkastusta, edellyttäen että toisella pentueen vanhemmista on riittävät kriteerit pentueen tekemiseen.
Päätös syntyi tiukan äänestyksen jälkeen kolmen äänen turvin luvuin 266–263. Rekisteröinnin lievennysehdotuksen takana oli ollut enemmistö rodun jalostusryhmässä ja rotujärjestön karhukoirajaostossa. Argumenttina oli ennen kaikkea rodun rekisteröintien kehitys, joka on jumittunut 500–700 pennun tasolle tällä vuosikymmenellä. Samanaikaisesti kilpailevien rotujen pentumäärät ovat kasvaneet. Esimerkiksi jämtlanninpystykorvia rekisteröitiin vuonna 2015 peräti 1600. Lieventämällä rekisteröintiehtoja arvioidaan saatavan etenkin nuoria karhukoiria helpommin käytettyä jalostukseen.
Vuosikokouspäätöksen kumoamista vaativa adressi on osoitettu Kennelliiton jalostustieteelliselle toimikunnalle. Adressin allekirjoittajat huomauttavat, että tervelonkkaisten karhukoirien määrä on viime vuosina laskenut ja myös perinnöllistä kaihia tavataan yleisesti. – Rotujärjestömme ja Suomen Kennelliiton tärkeänä tehtävänä on vaalia kotimaisen rodun terveyttä, sanotaan adressissa.
Adressin ensimmäisten allekirjoittajien joukossa ovat muun muassa rotujärjestön karhukoirajaoston jäsen ja rodun kilpailuvastaava Ville Vakkala, karhukoirien jalostusryhmän asiantuntijajäsen Marko Laine ja kasvattajat Lea Tolvanen (Jättösarven kennel) ja Tiina Loimupalo (Råbockens kennel) sekä ulkomuototuomari Pekka Kortekangas.
Karjalankarhukoirien 4500 jäsenen julkisessa keskusteluryhmässä facebookissa adressi on saanut suuren huomion ja käynnistänyt kiivaan väittelyn.
Rodun jalostusryhmän aiempi pitkäaikainen puheenjohtaja Johannes Lehtomäki perustelee rekisteröintiehtojen lievennystä tilastoilla: – 1000 karhukoirasta pevisatutkimuksissa ”kärähtää” 58 koiraa, joista 50 kaihista. Näistä 58:sta viisi kohdistuu alle kolmevuotiaisiin koiriin. Tuhannesta koirasta viisi. Tuo on se joukko, mihin pevisamuutos kohdistuu. Lisäksi kaikista silmäkäryistä huomioitavaa on, että läheskään kaikki eivät vaikuta koiran elinaikana kyseisen koiran näkökykyyn. Onko kyseessä näiden lukujen valossa suuri vai pieni muutos, on mielipidekysymys, kirjoittaa Lehtomäki, joka itse kasvattaa karhukoiria Sisukkaan kennelnimellä.
Kuusamolainen eläinlääkäri ja kennelnimellä Heikkopeikon rotua kasvattava Sauli Laaksonen puolestaan laskeskelee silmäsairaiden prosenttiosuudeksi yli kymmenen ja kantajien osuudeksi jopa 37 %.
Marko Meski kirjoittaa, että on mielenkiintoista seurata, kuinka Kennelliitto ns. kansallisaarrevuotena reagoi. – Tänä päivänä ei enää löydy niin korvaamatonta sukutaustaa, että se vaatisi etenemisen rimaa hipovilla. Olisi nähtävä tulevaisuuteen, edetä "katsastetuilla" käytettävissä olevalla kelpo materiaalilla, eikä pyrkiä millään lailla heikentämään jäljellä olevaa jalostuspopulaatiota, vetoaa Meski.
Juuso Tahkola muistuttaa, että vuosikokouksessa on asiasta äänestetty ja enemmistö on puoltanut rekisteröintiehtojen lievennystä. – Hölmöläisten hommaa tämä itkeminen tässä vaiheessa kun asiasta todellakin on demokraattisesti päätetty, napauttaa Tahkola.
Samoilla linjoilla on karhukoirajaoston ex-puheenjohtaja Ilpo Suoknuuti. – Tämä uudistus ei juurikaan muuta karhukoirarodun terveystilannetta. Kaikki kasvattajat tulevat jatkossakin tarkastuttamaan koiransa. Esimerkiksi kaihi selviää yleensä vasta kuuden ikävuoden jälkeen, eikä vaikuta koiran käyttöön millään lailla. Karhukoiralla suurin ongelma on edelleen toimimattomuus metsästyksessä, summaa Suoknuuti.
– Karhukoiralla on niin löysä pevisa jo nyt, että en ymmärrä lainkaan tätä esitystä, puoltaa adressia facebookissa Maria Kärnä.
