Tutkimusprojekteihin kaivataan osallistujia

Suomessa on käynnissä kuusi eri eläinlääketieteen tutkimusprojektia, joihin kaivataan osallistujia. Osa tutkimusrekrytoinneista päättyy jo helmikuun lopussa, osaan voi osallistua vielä myöhemminkin. Rotuspesifisiä näistä ovat dreeverien ja mäyräkoirien tutkimukset. Muihin voi osallistua minkä tahansa rotuisen koiran kanssa, paitsi kallonkehityksen tutkimukseen ei oteta brakykefaalisia rotuja.

Yliopistollisessa eläinsairaalassa tehdään koirien kallon kehityksestä tutkimusta, johon kaivataan kuolleita pentuja. Tutkimuksessa kartoitetaan kallonaukileiden syntymekanismia pennuilla, jotka ovat kuolleet syntymän yhteydessä tai välittömästi syntymän jälkeen. Tutkimukseen etsitään täysaikaisia, ulkoisesti normaalisti kehittyneitä pentuja, jotka ovat kuolleet synnytysavun tai sektion yhteydessä, tai ensimmäisten elinpäivien aikana.

Suomalaiskoirien sisäloistilannetta kartoitetaan tutkimuksessa, jossa koirien ulostenäytteistä haetaan matojen munia ja toukkamuotoja. Tutkimus soveltuu esimerkiksi lemmikin matolääketarpeen selvittämiseen. Samalla kartoitetaan suolinkaisen vastustuskykyä yleisesti käytetylle matolääkkeelle. Osallistuvan koiran tulee olla yli kuusi kuukautta vanha, ja edellisestä matolääkityksestä pitää olla kulunut aikaa vähintään yksi kuukausi.

Epilepsia on yksi koirien yleisimpiä neurologisia sairauksia. Vaikka kehitettyjen epilepsialääkkeiden kirjo on laaja, kohtauksia ei noin kolmanneksella potilaista saada riittävästi hallintaan. Tutkimuksen tavoitteena on parantaa koirien epilepsian yksilöllistä ja mahdollisimman tehokasta hoitoa. Tutkimukseen etsitään mukaan koiria, joilla on äskettäin puhjennut epilepsia, joiden epilepsiakohtaukset ovat alkaneet alle kuusi kuukautta sitten, eikä koiralla ole vielä aloitettu jatkuvaa kohtauksenvastaista lääkitystä.

Dreevereillä esiintyy metsästyksen yhteydessä kehittyvää keuhkoödeemiä eli keuhkojen nestekertymää, jota on kuvailtu vain hyvin harvoin muilla koiraroduilla. Sairaus ilmenee yleisimmin jo koiran nuorella iällä ja kehittyy lähes poikkeuksetta aina, kun koira rasittaa itseään voimakkaasti metsästyksen yhteydessä. Aikaisemmin tehdyistä tutkimuksista huolimatta sairauden aiheuttajaa ei ole tähän mennessä löydetty. Helsingin Yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa käynnistyi yhteystyöhanke Uppsalan Yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa, jonka tarkoituksena on selvittää keuhkoödeemin aiheuttajaa ja perinnöllisyyttä dreevereillä.

Mäyräkoirille on käynnissä kaksivaiheinen liikuntakysely ja pes varus -tutkimus. Pes varus tarkoittaa takajalan jalkaterän kääntymistä sisäänpäin, mikä ilmenee ulkoisesti länkisäärisyytenä. Se on huonosti tunnettu ja vain vähän tutkittu kasvuhäiriö. Ensimmäinen osuus on kaikille vähintään yksivuotiaiden mäyräkoirien omistajille suunnattu verkkokysely, jolla selvitetään mäyräkoirien tyypillisiä liikkumistottumuksia sekä jalka-asentoja. Toisessa vaiheessa koirille tehdään fysioterapeuttinen, ortopedinen sekä rauhoituksessa suoritettava kuvantamistutkimus.

Yliopistollisessa Eläinsairaalassa yhteistyökumppaneineen alkaa näytekeräys tutkimukseen, jossa selvitetään kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla koirilla esiintyviä aineenvaihdunnallisia muutoksia. Sairaus on koirilla yleinen, vakava ja etenevä sairaus, joka vaatii jatkuvaa seurantaa ja hoitoa hyvän hoitotasapainon ylläpitämiseksi. Tutkimus toteutetaan kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavien koirien normaalin hoitosuunnitelmansa mukaisilla kontrollikäynneillä ja tutkimusta varten koirista otetaan tutkimuskäynnillä lisäverinäyte. Tutkimustulosten avulla pyritään kehittämään parempia työkaluja sairauden seurantaan.

Lisätietoja tutkimuksista sekä rekrytointiohjeet löytyvät keskitetysti Kennelliiton verkkosivuilta.

Kommentoi:

Koiramme