Toistuvista ihotulehduksista kärsivä koira ei ole jalostusyksilö
Kuvan suomenajokoira on terve, mutta rodulla esiintyy ihosairauksia, joita hoidetaan antibioottikuureilla. Iho-ongelmaisten koirien jalostuskäyttö voi edistää bakteerien vastustuskykyä antibiooteille. (Kuva: Aino Pikkusaari)
– Pidättäytymällä iho-ongelmaisen koiran jalostuskäytöstä kasvattaja voi tehdä suuren palveluksen kansanterveydelle, huomauttaa Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan eläinlääkärijäsen Juha Kallio.
– Ihotulehdusten hoitoon voidaan tarvita useita pitkiä antibioottikuureja. Tämän seurauksena antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrä kasvaa. Näiden bakteerien aiheuttamat tulehdukset taas voivat olla kohtalokkaita erityisesti niille ihmisille, joiden vastustuskyky on heikko, muistuttaa Kallio. Viime aikoina on keskusteltu paljon antibioottien käytön riskeistä sekä ihmisillä että eläimillä.
Rotujärjestöjen ja Kennelliiton hyväksymissä koirien jalostuksen tavoiteohjelmissa otetaan kielteinen kanta iho-ongelmaisten ja tulehdusherkkien koirien käyttöön jalostuksessa.
Antibioottien käytön vähentämiseen koirilla voidaan vaikuttaa jalostuksen avulla ja edistämällä hyviä hoitokäytäntöjä.
– Toistuvan antibioottihoidon sijasta pitäisi pyrkiä selvittämään se perussairaus, josta bakteeritulehdus ja lääkityksen tarve johtuvat. Kun omistaja sitoutuu sairauden syyn selvittämiseen, ja perussairaus hoidetaan asianmukaisesti, vähenee antibioottien käyttö, toteaa Juha Kallio.
– Millä tahansa koiralla voi olla joskus bakteeritulehdus, johon antibioottilääkitys on tarpeen. Joillakin roduilla on kuitenkin muita suurempi perinnöllinen alttius sairastua infektioihin. Syynä voivat olla runsaat ihopoimut tai atopia-alttius, joka on koirilla voimakkaasti perinnöllinen.
Infektioille altistavista tekijöistä on keskusteltu rotujärjestöjen kanssa sekä jalostusneuvojien ja ulkomuototuomarien koulutustilaisuuksissa. Riskien nostaminen keskusteluun on parantanut tietoisuutta niistä, ja monessa rodussa riskeihin on pyritty vaikuttamaan jalostuksen kautta.
– Antibioottien käytön vähentäminen ja infektioiden ehkäisy ovat meille tärkeitä tavoitteita. Tulemme edelleen tehostamaan koulutusta sekä yhteistyötä eri tahojen kanssa, kertoo Kennelliiton jalostusasiantuntija Katariina Mäki. – Tiedostamalla infektioriskit ja kehittämällä koiranjalostusta meillä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa yhdessä sekä koirien että ihmisten hyvinvointiin.
Mikrobilääkeresistenssin torjunta nostettiin viime syksynä Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen asialistalle. Maailman Terveysjärjestö WHO edellyttää jäsenmailtaan kiireellisiä toimia mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi. Valtioneuvostolle 12. toukokuuta luovutetussa Mikrobilääkeresistenssin vuosien 2017–2021 kansallisessa toimintaohjelmassa on esitetty toimenpiteitä, joista osa liittyy myös koirien pitoon, hoitoon ja jalostukseen. Näitä toimenpiteitä onkin jo toteutettu Kennelliiton, eläinlääkäreiden ja muiden asiantuntijoiden sekä rotujärjestöjen yhteistyönä.
