Kissojen ja koirien bakteerien antibioottiresistenssi on kohentunut
Suomalaisten koirien ja kissojen antibioottiresistenssi on pitkästä aikaa muuttunut paremmaksi. (Kuva: Tapio Eerola)
Kissojen ja koirien bakteereiden vastustuskyky antibiooteille on vähenemässä monen vuoden jälkeen. Tilanteen paranemiseen on todennäköisesti vaikuttanut antibioottien vähentynyt käyttö. Vaikka kehitys on ollut valoisampaa, monilla antibiooteilla vastustuskykyisten kantojen osuus on edelleen liian suuri ja aktiivisia toimia tarvitaan, kertoo Helsingin yliopisto.
Asiaa on seurattu eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratoriossa ja tuoreet tiedot perustuvat vuosien 2014–2017 aineistoon. MRSP-bakteerin eli metisilliiniantibiootille vastustuskykyisten stafylokokkien osuus koirilla laski ensi kertaa alle 10 prosentin.
– Näin alhaalla MRSP-kantojen osuus ei ole ollut kertaakaan seuranta-aikana, kertoo kliinisen mikrobiologian laboratorion johtaja, dosentti Merja Rantala.
Seuranta aloitettiin Helsingin yliopistoon perustetussa laboratoriossa vuonna 2011. – Koirien stafylokokeissa myös muissa antibiooteissa on havaittu myönteistä kehitystä, mutta työsarkaa vielä riittää. Bakteerikannoista on edelleen lähes neljännes vastustuskykyisiä esimerkiksi makrolidi-antibiooteille, Rantala jatkaa.
Koirien kolibakteerien antibioottiresistenssi pysyi joko ennallaan tai laski hieman. Kolibakteeri on yleisin koirien virtsatietulehdusten aiheuttaja. Merkittävintä oli fluorokinoloniresistenssin puolittuminen 15 prosentista seitsemään prosenttiin.
– Fluorokinolonit ovat erittäin tärkeitä reservilääkkeitä, joten tästä kehityksestä täytyy olla mielissään, sanoo eläinlääketieteen tohtori Thomas Grönthal Helsingin yliopistosta.
Bakteerien tuottamat ESBL- ja AmpC-entsyymit muuttavat useita penisiliini- ja kefalosporiiniryhmän lääkeaineita tehottomiksi, mikä vaikeuttaa huomattavasti infektioiden hoitoa.
Laajakirjoisia beetalaktamaaseja eli niin sanottuja ESBL-entsyymejä tuottavien bakteerien osuus koirien kolibakteereista oli 1,6 prosenttia vuonna 2017, kun aiempina vuosina osuus vaihteli 2–4 prosenttia. Vastaavasti AmpC-bakteerien osuudet olivat pari prosenttiyksikköä korkeampia.
Karbapenemaasia tuottavia bakteerikantoja ei vuoden 2015 jälkeen ole eläimiltä löytynyt.
Mistä hyvä kehitys johtuu?
Evira ja Fimea julkaisivat marraskuun puolivälissä blogikirjoituksen, jonka mukaan tablettimuotoisten antibioottien myyntimäärät ovat vähentyneet huomattavasti. Vaikka eläinlajikohtaista lääkekulutusta ei toistaiseksi saada yksilöityä, tiedetään, että tabletteina myytävät valmisteet käytetään lähinnä koirille ja kissoille.
– Eläinlääkärit ovat käärineet hihat ja lähteneet ansiokkaasti mukaan resistenssitalkoisiin: antibiootteja määrätään yhä vähemmän ja näytteitä lähetetään tutkittavaksi yhä enemmän, kiittelee Grönthal.
– Vielä tarvitaan työtä. Haastamme eläinlääkärit ja eläinten omistajat jatkamaan hyvää työtä resistenssitilanteen parantamiseksi, toteaa Rantala.
Euroopan antibioottipäivää vietetään vuosittain 18. marraskuuta. Päivän tarkoituksena on edistää antibioottien hallittua käyttöä sekä lisätä tietoa antibioottiresistenssistä. FINRES-Vet-raportti eläinten antibioottien kulutuksesta ja bakteerien resistenssistä julkaistaan myöhemmin syksyllä.
