Kennelliitto: Eläinsuojelulain turvattava koirien pienkasvatus

Miltei kaikki puhdasrotuiset koirat kasvatetaan Suomessa kotioloissa. Suomalaiset pennut tulevat pienkasvattajilta, joilla ei ole erillisiä kenneltiloja. Kennelliitto edellyttää, että uusi eläinsuojelulaki ei vaikeuta tällaista koirien pienkasvatusta.

Kennelliitto odottaa muutoinkin tasapuolista eläinsuojelulakia. Edellinen eläinsuojelulaki on säädetty 1990-luvulla, ja nyt lain uudistus on loppusuoralla. Näillä näkymin uuden eläinsuojelulain pitäisi olla valmis tulevana syksynä.

Suomessa on viisi ja puoli miljoonaa ihmistä ja noin 800 000 koiraa. Koiria on ihmisiä kohden jopa kaksi kertaa enemmän kuin Ruotsissa, joka on myös merkittävä koiramaa. Uusi eläinsuojelulaki tulee vastaamaan tarpeeseen tukea koirien hyvinvointia lakitasollakin.

Suomen Kennelliitto on antanut jo muutama vuosi siten lausuntonsa eläinsuojelulaista ja pyrkinyt aktiivisesti vaikuttamaan siihen, että uudesta eläinsuojelulaista tulee hyvä. Kennelliiton puheenjohtaja Harri Lehkonen kertoo, että Kennelliitto on hiljattain vieraillut ministeriössä lain valmisteluun liittyen. Lehkonen toteaa Kennelliiton odottavan luottavaisena uutta lakia, jossa koirat huomioidaan tasapuolisesti itseisarvoisina olentoina.

– Ministeriö on kuullut Kennelliiton tavoitteet uudelle eläinsuojelulaille. Toki nähtäväksi jää, onko se todella kuunnellut, kommentoi Lehkonen.

Nykyinen eläinsuojelulaki huomioi koiran vain yhtenäisenä lajina. Kennelliitto on ehdottanut, että uuteen eläinsuojelulakiin lisätään vaatimuksia koiran jalostukseen liittyen. Tärkeää on huolehtia jalostuskoirien terveydestä ja narttujen hyvinvoinnista.

– Juuri jalostuksella voidaan merkittävästi vaikuttaa koirien hyvinvointiin. Jalostetut ominaisuudet vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten koira sopeutuu elämään nyky-yhteiskunnassa, muistuttaa Harri Lehkonen.

Harri Lehkonen muistuttaa, että koirarotuja kehitetään satojen vuosien ajan, mikään rotu ei muutu yhdessä yössä. Joka rodussa on terveitä ja vähemmän terveitä yksilöitä, joten kokonaista koirarotua ei voi kategorisoida täydelliseksi, saati vaaralliseksi tai sairaaksi.

– Kennelliitto valvoo aktiivisesti kaikkien rotujen terveyttä ja kasvatusta, nytkin näyttelyissä on 39 rotua erikoistarkkailussa.

Kennelliitto toivoo, ettei eläinsuojelulain uusilla linjanvedoilla vaikeutettaisi pienkasvattajien toimintaa. Suurien kenneleiden aika on ohi. Suomessa, saati edes koirankasvatuksen vanhassa kärkimaassa, Englannissa, vain harvan ainoana elinkeinona on koirien kasvatus.

– Jos lakitasolla tehdään kalliita ja hankalia määräyksiä esimerkiksi hygieniavaatimuksia, niitä on haastavaa tai jopa mahdotonta soveltaa esimerkiksi kerrostalossa asuvan perhekoiran ainoaan pentueeseen.

Kaikkien koirien pakollinen tunnistusmerkintä on erittäin tärkeä asia, jota Kennelliitto on ajanut uuteen eläinsuojelulakiin. Lisäksi Kennelliitto on ehdottanut merkinnän ja eläimen omistajatietojen kirjaamista valtakunnalliseen rekisteriin ja kaikkien koirien pakollista alkuperätodistusta. Nämä helpottaisivat koirien alkuperän selvittämistä, vähentäisivät salakuljetusta ja pentutehtailua, sekä auttaisivat vastuukysymysten selvittelyssä.

Ministeriössä ollaan oltu mielissään siitä, että Kennelliitto ajaa kaikkien koirien asioita, ei vain puhdasrotuisten koirien. Kennelliitto toivoo, että uudessa eläinsuojelulaissa, ainakin sen asetuksissa, huomioitaisiin koirarotujen erilaisuus ja erilaiset käyttötarkoitukset.

– Esimerkiksi luolakoirilla metsästystä ei saa tehdä liian vaikeaksi. Tehokasta metsästystä luolakoirien avulla tarvitaan pienpetokannan karsimisessa, jotta tartuntataudit kuten rabies eivät leviä.

Harri Lehkonen on tyytyväinen Kennelliiton laajoista vaikutusmahdollisuuksista. Kennelliitolla on toimivat suhteet päättäjiin ja hyvää yhteistyötä eri tahojen kanssa. Esimerkiksi kaikkien koirien tunnistusmerkintäasiasta on keskusteltu europarlamentaarikoiden kanssa ja Euroopan laajuisesti pyritään poistamaan koiran rinnastamista esineeseen.

Uudessa eläinsuojelulaissa Kennelliitto on vaatinut eläimen aseman muuttamista lainsäädännössä tavarasta elolliseksi olennoksi. – Olemme vitsailleet, että jokaiselle kansanedustajalle pitäisi antaa koira, jotta päätäntätasolla varmasti ymmärrettäisiin koirien elämänlaadun tukemisen tärkeys, naurahtaa Harri Lehkonen. Onhan elämä koiran kanssa niin paljon parempaa.

Kommentoi:

Koiramme