Puutiaisten levinneisyysalue kasvaa

Ennätyslämpimänä talvena ovat nymfipunkit olleet liikkeellä koko ajan. Asiantuntijoiden mukaan punkeista tulee yhä pahempi vitsaus ilmaston lämpenemisen takia. Puutiaiskausi alkaa Suomessa yleensä säätilasta riippuen huhti-toukokuussa ja loppuu loka-marraskuussa.

Ruotsalaisen tutkimusprojektin avulla on selvitetty, miltä punkkien levinneisyystilanne Ruotsissa näyttää, mitä lajeja voi löytyä ja kuinka yleistä on, että punkit kantavat tauteja. Kesällä 2018 Norlannissa kerättiin yleisön avulla noin 4200 punkkia ja vuonna 2019 lähes 1000 punkkia maan luoteisosista.

Ensimmäiset alustavat tutkimukset osoittavat, että punkkeja löytyy nykyään koko pohjois-Ruotsin alueelta. Kansalaiset ovat auttaneet Ruotsin eläinlääketieteen laitosta (SVA) keräämään punkkeja maan pohjoisosista.

Tulokset osoittavat, että punkkeja löytyy koko Ruotsista. Dalälven-joki sijaitsee vajaa 200 kilometriä Tukholman pohjois- ja luoteispuolella, ja kaikista joen yläpuolisista kunnista on yhtä lukuun ottamatta lähetetty punkkeja tutkimukseen.

Borrelioosi ja anaplasmoosi yleisiä

Monet punkeista kantoivat useita tarttuvia tauteja. Alustavat tulokset 1420 punkin analyysistä osoittivat, että 24 prosenttia punkeista kantoivat borrelia-bakteeria, 23 prosenttia riketsia-bakteeria, 17 prosenttia anaplasma-bakterria ja 6 prosenttia babesia-bakteeria. Nämä kaikki voivat tarttua eläinten ja ihmisten välillä.

Koirilla, kissoilla, naudoilla ja hevosilla esiintyy tärkeinä puutiaisvälitteisinä kuumetauteina babesioosia ja anaplasmoosia, jotka ihmisellä taas ovat Suomessa erittäin harvinaisia tai ainakin huonosti tunnettuja.

45 prosenttia punkeista kerättiin koirista ja 44 prosenttia kissoista. Noin kymmenen prosenttia kerättiin ihmisistä. Muut punkit kerättiin muun muassa hevosista, lampaista, kaneista ja myyristä.

Lisää tutkimustuloksia on odotettavissa myöhemmin tänä vuonna.

Pohjoisin Lappi vielä punkiton

Suomessa punkkeja on tavattu lähes koko maassa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Eniten niitä esiintyy rannikkoalueilla ja saaristossa.

Puutiaisten määrä on kasvanut voimakkaasti Suomessa ja muualla Euroopassa. Syyksi on arveltu ilmastonmuutoksen vaikutusta joko suoraan puutiaisiin ja/tai niiden isäntäeläimiin.

Vaarallisin punkin välittämä sairaus on TBE-aivotulehdus eli puutiaisaivokuume. Se on harvinainen, mutta pahimmillaan vakava sairaus, jonka punkki voi tartuttaa ihmiseen. Suomessa todetaan vuosittain 60–80 tapausta. 

TBE-virusta on muun muassa pikkujyrsijöissä. Ne eivät itse sairastu, mutta virus voi siirtyä jyrsijöistä punkkiin ja punkin syljen mukana seuraavaan eläimeen tai ihmiseen, jota punkki puree. Suuret nisäkkäät tai linnut voivat kuljettaa infektoituneita punkkeja pitkiäkin matkoja.

Virossa TBE on huomattavasti yleisempi kuin meillä Suomessa. Myös muut Baltian maat sekä useat Keski-Euroopan alueet ovat kohonneen TBE-riskin aluetta.

Lähteet: rokotesuoja.fi ja dognews.se

 

Kommentoi:

Koiramme