Elokuinen aamu valkeni lämpimänä ja käynnistyi jo varhain. Sodankyläläiset Kaisu ja Kimmo Pulju olivat matkanneet pohjanpystykorvansa Sessan kanssa linnunhaukkukokeeseen Ruotsiin, ja kokeen ylituomarin puhuttelutilaisuudessa piti olla ennen kuutta. Tilaisuudessa käytiin läpi säännöt ja arvottiin tuomarit ja maastopaikat.
Puljuilla kävi tuuri. Kokeeseen osallistuvat koirat jaettiin kahteen ryhmään, ja Sessa sai paikan aamuryhmästä. Tämän ansiosta Sessa pääsi maastoon heti – eikä vasta iltapäivällä, jolloin olosuhteet maastossa olisivat jo tukalan kuumat.
Ylituomari kertoi, että kokeen kesto oli tasan kolme tuntia eikä lisäaikaa myönnettäisi.
Kaisu Puljua tiukka aikarajoitus mietitytti: voisiko ykköstulos syntyä siinä ajassa? Suomessa haukkukokeissa oli tunti enemmän aikaa.
Jännittävät hetket
Sessa osallistui linnunhaukkukokeeseen Ruotsissa elokuussa 2024. Koe järjestettiin Sörbynin kylässä Bodenissa Pohjois-Ruotsissa.
Se oli Puljuille tuttu paikka, sillä he olivat olleet siellä myös toisen pohjanpystykorvansa Nierran kanssa kolme vuotta aikaisemmin. Jo silloin Puljut olivat huomanneet, että naapurimaassa linnunhaukkukokeiden säännöt poikkesivat Suomen säännöistä.
– Nierra sai vuonna 2021 ykköstuloksen vasta toisena päivänä, vaikka se oli jo ensimmäisenä päivänä päivän paras koira. Sen pisteet (70) eivät ensimmäisenä päivänä riittäneet ykköstulokseen, vaikka se sai kaksi kymmenen minuutin haukkua ja yhden uusinnan, Kaisu Pulju kertoo.
Vaikka Puljuilla oli jo kokemusta linnunhaukkukokeista Ruotsissa, Sessan koe jännitti. Ruotsin ykköstulokseen vaaditaan vähintään 75 pistettä sadasta, eikä etukäteen voinut olla varma, onnistuisiko Sessa siinä.
Koe myös toteutettiin hyvin toisenlaisessa maastossa kuin mihin Puljut olivat tottuneet.
– Se oli sellaista synkkää rääseikköä – ei männikköä kuten meillä, Kaisu Pulju kertoo.
”Linnunhaukkukoe on herkkä laji.”
Kolmen tunnin koeaika vierähti nopeasti. Tuomarin kanssa Pulju keskusteli sekä englanniksi että ruotsiksi. Kaikki vaikutti sujuvan hyvin.
– Lintuja löytyi mukavasti, ja Sessalle kertyi hyvin haukkuaikaa.
Tulokset julkistettiin kuitenkin vasta illalla yhteisen illanvieton päätteeksi. Jännitys oli kova.
– Sessa sai ykköstuloksen ja samalla Ruotsin käyttövalion arvon.
Katse rajojen ulkopuolelle
Kaisu ja Kimmo Pulju ovat kokeneita koiraharrastajia ja linnunhaukkukokeissa kävijöitä.
Menestys kotimaassa on saanut heidät viemään koiriaan kokeisiin myös ulkomaille, ja nyt he haluavat kertoa kokemuksistaan, koska he toivovat muidenkin innostuvan samasta.
Naapurimaiden linnunhaukkukokeisiin Puljut päätyivät alun perin koronan seurauksena.
Taustalla oli pettymys siihen, ettei vuonna 2019 pohjanpystykorvien Suomen mestaruuden voittanut Nierra ollut päässyt vuoden 2020 Pohjoismaiden mestaruuskisoihin, vaikka sillä oli sinne paikka.
– Suomen mestaruus oli tuonut meille ottelupaikan pohjoismaisissa kisoissa. Sitten tuli korona, eikä Kennelliitto lähettänyt kisoihin joukkuetta, Kimmo Pulju kertoo.
Pohjoismaiset kisat olivat Puljujen pitkäaikainen haave. Pettymyksen jälkeen oli keksittävä jotakin muuta.
– Päätimme lähteä linnunhaukkukokeisiin Ruotsiin ja Norjaan.
Paikka irtosi sittenkin
Ruotsissa linnunhaukkukokeista käytetään nimitystä jaktprov för skällande fågelhundar.
Kokeita järjestää rotujärjestö Specialklubben för skällande fågelhundar (SSF). Se vastaa sekä pohjanpystykorvan (norrbottenspets) että suomenpystykorvan (finsk spets) käyttökokeista ja näyttelytoiminnasta. Bodenin alueella Pohjois-Ruotsissa kokeita järjestää SSF:n paikallisosasto SSF Nedre Norrbotten.
Kokeita pidetään elokuussa ennen metsästyskauden alkua ja myöhemmin syksyllä syys–lokakuussa. Tiedot ja hakulomakkeen Kaisu Pulju löysi SSF:n Ståndskall-jäsenlehdestä. Tiedot löytyvät myös SSF Nedre Norrbottenin kotisivuilta (ssfnn.se).
Ruotsalaiseen linnunhaukkukokeeseen ei ole aivan helppoa päästä, sillä osallistujamäärät ovat rajoitetut ja ensisijaisesti kokeeseen otetaan paikallisia koiria. Sessan kohdalla näytti ensin siltä, ettei paikkaa irtoaisi.
– Minulle ilmoitettiin, että koe on täynnä eikä Sessa mahdu mukaan, Kaisu Pulju kertoo.
– Myöhemmin kokeen järjestäjä soitti ja kertoi, että oli tullut peruutuksia ja me voisimme päästä mukaan. Lähdimme lyhyellä varoitusajalla. Meille mukaan pääsy oli mahdollisuus, jota emme halunneet jättää käyttämättä.
Kokeessa tuomarit tulevat järjestäjän puolesta ja heidät arvotaan. Käyttövalioksi riittää yksi ykkösen tulos, jos koira on Suomen käyttövalio.
Laji
Linnunhaukkukoe on maastossa järjestetty koetapahtuma, jossa arvostellaan koiran hakua ja työskentelyä riistalinnuilla. Kokeen aikana koiran tulee liikkua omatoimisesti maastossa ja ilmaista löytämänsä riistalinnut haukkumalla. Linnunhaukkukokeissa riistaa ei ammuta.
Miksi lähteä linnunhaukkukokeisiin?
– Kokeiden avulla voi kehittää koiran itsenäistä työskentelyä ja metsästysominaisuuksia.
– Kokeet tarjoavat arvokasta tietoa koiran jalostusta varten. Ne antavat tietoa siitä, millaisia ominaisuuksia koirasta löytyy. Tämä voi auttaa eri ominaisuuksien yhdistelemistä parituksissa.
– Kokeissa pystykorvaharrastajat pääsevät tapaamaan toisiaan, vaihtamaan kokemuksia ja ylläpitämään yhteistoimintaa rodun hyväksi.
Rakkaudesta lajiin
Puljuilla on kolme pohjanpystykorvaa, 12-vuotias uros Nierra, kuusivuotias narttu Sessa ja vuodenikäinen narttu Lelli. Koirat ovat heille ensisijaisesti metsästyskoiria, ja syksyisin he viettävät koiriensa kanssa metsässä kaiken vapaa-ajan – syksystä riippuen noin 50–100 päivää.
– Parhaimpana syksynä olen ollut metsässä koirien kanssa yli sata päivää. Viime syksynä töiden takia metsäpäiviä kertyi vain jonkin verran päälle 50, Kaisu Pulju kertoo.
Puljujen ”kilpaura” lähti heidän ensimmäisestä pohjanpystykorvastaan Nammista 13 vuotta sitten. Nammin äiti oli pohjanpystykorvien vuoden 2007 Suomen mestari.
– Nammi osoittautui huipuksi metsäkoiraksi, ja lähdin sen kanssa ensimmäiseen kokeeseen. Se oli minun harjoittelukoirani, Kaisu Pulju kertoo.
Kun Nammi sitten sai Nierran, Puljut lähtivät sen kanssa kokeisiin ”sen enempi miettimättä” ja joitakin vuosia myöhemmin Nierran jälkeläinen Sessa seurasi perässä.
Koe- ja kilpatoiminnassa Puljut ovat halunneet olla mukana kehittääkseen koiriensa metsästysominaisuuksia ja viedäkseen eteenpäin lajin jalostustoimintaa.
– Kilpailujen avulla voidaan ulosmitata sitä, millainen koira on omassa lajityypillisessä toiminnassaan, Kaisu Pulju sanoo.
Ulkomaille Puljut ovat vieneet koiriaan saadakseen tuntumaa siitä, miten koirat pärjäävät erilaisissa maastoissa ja ympäristöissä. Samalla he ovat päässet perehtymään siihen, millaista koiraharrastustoimintaa on muissa maissa.
– Olemme sitä kautta luoneet uusia yhteyksiä ja tutustuneet ruotsalaisiin ja norjalaisiin pystykorvaharrastajiin, joiden kanssa olemme päässeet juttelemaan koirista ja tähän harrastukseen liittyvistä asioista, Kaisu Pulju sanoo.
– Se on rikastuttanut elämää ja avartanut omaa ajattelua.
Joka kerta jännittää
Vaikka Puljut ovat kiertäneet lukuisia kokeita, uusi koetilanne jännittää aina.
– Linnunhaukkukoe on herkkä laji. Sitä toivoo, että löytyisi lintuja ja tulisi haukkuja. Onhan se jännää, Kaisu Pulju miettii.
Nierra ja Sessa ovat niittäneet kisa- ja koemenestystä niin Suomessa kuin ulkomailla. Yksivuotiaalle Lellille, Nierran jälkeläiselle, kisakokemusta ei ole vielä ehtinyt kertyä. Nähtäväksi jää, seuraako se Nierran ja Sessan tassunjälkiä.
– Sen todellinen opiskelusyksy on tämä syksy, Kaisu Pulju sanoo.
Pulju kannustaa kaikkia pystykorvaharrastajia hakeutumaan rohkeasti kokeisiin myös ulkomaille – ja ottamaan häneen tarvittaessa yhteyttä.
– Autan mielelläni muita harrastajia kaikissa pystykorviin liittyvissä asioissa, hän lupaa.
Rotunsa huippuja
Pohjanpystykorva Nierra on Suomen, Ruotsin, Norjan ja Pohjoismaiden muotovalio ja käyttövalio sekä kansainvälinen muotovalio (C.I.B) ja kansainvälinen käyttövalio (C.I.T) ja Mestari-19. Se on myös oman rotunsa ensimmäinen kansainvälinen kaksoisvalio (C.I.B.T).
Pohjanpystykorva Sessa on Suomen, Ruotsin ja Norjan muotovalio ja Suomen ja Ruotsin käyttövalio sekä kansainvälinen muotovalio (C.I.B) ja kansainvälinen käyttövalio (C.I.T). Tänä vuonna se teki Nierran tavoin historiaa ja saavutti viidentenä koirana rotunsa historiassa kansainvälisen kaksoisvalion (C.I.B.T) arvon.
Lue lisää: Reisjärvellä yhteishenki kesti kisailun
