Antti Pitkälammen Aukkohakkuun kennelin voittoisan joukkueen koirat sijoittuivat yksilökilpailussa kuuden joukkoon. Joukkueessa kisasivat Aukkohakkuun Huurre sekä Jori ja Suvi Uusikartano, Aukkohakkuun Elma sekä Antti ja Ada Pitkälampi, ja Aukkohakkuun Donna sekä Sauli Saarenpää.
Harrastaminen, Metsästyskoirat

Reisjärvellä yhteishenki kesti kisailun

Reisjärven kasvattajakilpailu on hirvenhaukun koe, johon ei tulla yhden koiran varassa. Joukkueen muodostavat kolme saman kasvattajan koiraa, ja lopputulokseen tarvitaan jokaisen onnistumista. Yhteisöllisyys on perinteikkään tapahtuman suola.

Teksti:

Erja Pekkala

Kuvat:

Erja Pekkala

Syyskuussa pidetty Reisjärven kasvattajakilpailu on kasvattajien välinen hirvenhaukun koe. Koska kilpasille lähdetään joukkueena, kisa on kasvattajille omanlaisensa näytönpaikka.

Antti Pitkälampi on kasvattanut jämtlanninpystykorvia Aukkohakkuun-kennelnimellä vuodesta 2013. Hänen joukkueessaan kisasivat Aukkohakkuun Huurre sekä Jori ja Suvi Uusikartano Rovaniemeltä, Aukkohakkuun Elma sekä Antti ja Ada Pitkälampi, ja Aukkohakkuun Donna sekä Sauli Saarenpää Kalajoelta.

Itse kruunupyyläinen Pitkälampi osallistui kasvattajakilpailuun nyt ensimmäistä kertaa ja nappasi heti voiton.

– Onhan se aivan uskomatonta, että näin hyvin kävi ja voitto tuli, hän sanoo ylpeänä.

Reisjärvelle kasvattaja toi joukkueen, jossa oli vain yksi käyttövalio, ja muut koirat olivat vielä ykkösiä vailla.

– Ajattelin, että tämä olisi nuorille koirille hieno paikka saada tuloksia ja näkyvyyttä. Samalla sain koolle kasvattejani ympäri maata, kasvattaja iloitsee.

Kasvattajille joukkuekilpailu on kiinnostava juuri siksi, että kaikkien kolmen koiran pitää onnistua samana päivänä.

– On oma juttunsa, että saa kasaan sellaiset koirat, joille tulee hyvä yhteistulos. Sillä on myös kasvatuksellista merkitystä, voittaja mietti.

Pitkälammen mielestä Reisjärven kisa on tavallista koetta yhteisöllisempi. Päivän päätteeksi tuomarit, oppaat ja kilpailijat jäävät esimerkiksi odottamaan palkintojenjakoa, mikä ei aina kokeissa ole itsestään selvää.

– Se on katoavaa kansanperinnettä. Onhan tämä sellainen hengennostatustapahtuma, ja palkinnot ovat ennen näkemättömät. Tälle kokeelle on oma paikkansa, hän vakuutti.

Kasvattajakisaan oli saatu muhkeat palkinnot. Koepaikkana oli viime vuosien tapaan Hipporanta.

Edellinen voittaja saa vapaalipun

Viime vuonna voittajajoukkueen kasvatti mikkeliläinen Markus Syrjäläinen, jonka Käskyttäjän-kennelistä on tullut jämtlanninpystykorvia vuodesta 2015 lähtien. Edellisen vuoden voitto toi vapaalipun tämän vuoden kisaan.

Kasvatustyössään Syrjäläinen pitää tärkeinä hyvää ulkomuotoa, terveyttä sekä ennen kaikkea käyttöominaisuuksia.

– Yritetään kasvattaa kunnon metsäkoiria, hän summaa.

Markus Syrjäläinen nappasi kasvattajakisan voiton viime vuonna. Nyt ei mennyt yhtä hyvin, mutta mies kertoi osallistuvansa tapahtumaan rennolla asenteella. ”Voitto ei ole tärkeintä.”

Reisjärven kasvattajakisaa Syrjäläinen pitää mukavana tapahtumana.

– Tämä on iso koe, missä on paljon koiria ja täällä näkee myös uusia ihmisiä. Tämä on kasvattajien kesken hyvä tapahtuma.

”Joku voittaa aina.”

Tänä vuonna hänen joukkueessaan kilpailivat Käskyttäjän Wika sekä Heikki Arpiainen Mikkelistä, Käskyttäjän Peto sekä Antti Niva Ylitorniosta ja Käskyttäjän Ramoona sekä Esko Kettunen Kontiolahdelta. Kaksi koirista oli mukana myös viime vuoden voittajajoukkueessa.

Kasvattaja ei kuitenkaan lähtenyt puolustamaan mestaruutta hampaat irvessä, vaikka tällä kertaa hirviä ei löytynyt toivotusti.

– Ihan rennolla asenteella täällä ollaan. Ei se voitto minulle niin tärkeää ole. Joku voittaa aina joskus, mies nauraa.

Tarmo Kähärä (oik.) osallistui kilpailuun Karsikonsalmen Tähden kanssa. Hänen toista koiraansa Karsikonsalmen Perttua ohjasi Terho Kähärä. Joukkueen kolmas jäsen oli Karsikonsalmen Kassu, jonka omistaa Pasi Tuoriniemi.

Kasvatustyön mittari

Haapajärveläinen Tarmo Kähärä on harrastanut harmaita norjanhirvikoiria vuodesta 1980 ja kasvattaa niitä kennelnimellä Karsikonsalmen. Reisjärven kasvattajakilpailuun hän pääsi nyt toista kertaa kymmenisen vuoden tauon jälkeen.

Pian 77-vuotiaan hirvikoirakonkarin kasvatustyö alkoi 1990-luvulla. Kähärä on pitänyt tärkeänä sitä, että koirassa yhdistyvät hyvät metsästysominaisuudet ja oikea ulkomuoto.

– Tavoitteena on, että metsäverisyys ja hyvä ulkomuoto kulkevat käsi kädessä. Koiran pitää toimia metsässä, mutta sen pitää olla myös näyttelykelpoinen.

”Näkee vähän, missä oman kennelin taso menee.”

Kilpailutoiminnalla on Kähärän mielestä tärkeä merkitys kasvatustyölle. Reisjärvelle hänet houkutteli myös mahdollisuus nähdä muiden kasvattajien koiria ja tuloksia.

– Jos pentuja aikoo markkinoida, pitää kasvattajan olla esillä kokeissa ja näyttelyissä, Kähärä sanoo.

– Täällä näkee paljon kavereita ja muiden kenneleiden koiria. Näkee vähän sitäkin, missä oman kennelin taso menee.

Kähärän joukkueessa kilpailivat hänen omat koiransa Karsikonsalmen Perttu ja Karsikonsalmen Tähti sekä Karsikonsalmen Kassu, jonka omistaa pyhäjärveläinen Pasi Tuoriniemi.

Maastomestari Tapani Saartoala oli tyytyväinen tapahtuman kulkuun. Taustalla koesihteeri Jyrki Rajaniemi.

Jotain erilaista

Joukkuekilpailun idean isä on ottelutoimikunnan kannuslainen puheenjohtaja Pauli Äijälä. Ajatus syntyi, kun Äijälä alkoi pohtia, voisiko tavallisten kokeiden rinnalle kehittää jotakin erilaista.

– Silloin oli jo Kuutamohaukkua ja muita erikoiskilpailuja. Ajattelin, olisiko tällaisessa joukkuekilpailussa ideaa. Esitin ajatuksen muille hirvikoiraharrastajille ja se sai kannatusta, Äijälä kertoo.

Ensimmäinen kilpailu järjestettiin vuonna 2005. Mukaan tuli kuusi joukkuetta. Sittemmin kiinnostus on kasvanut niin, että nykyään kisaajat arvotaan: tänä vuonna 38 ilmoittautuneesta otettiin mukaan 12 joukkuetta sekä edellisvuoden voittaja.

Äijälän mukaan kilpailun suosio perustuu pitkään perinteeseen sekä kisan luonteeseen. Myös ajankohta on hyvä: koekausi on alkamassa, mutta suuret kilpailut eivät vielä täytä kalenteria.

– Tämä on monelle kauden aloitus. Koiramääräkin kertoo, että tänne halutaan, mutta myös tuomarit ja oppaat tulevat mielellään. Monelle tämä on jo perinne ja tapahtuma, joka poikkeaa tavallisesta kokeesta. Jotain ainutlaatuista, puheenjohtaja aprikoi.

Juttua muokattu julkaisun jälkeen