Kaikki koirat kyllä oppivat, kunhan niiden kanssa löytyy yhteinen kieli ja oppimisen tavat.
Harrastaminen, Virikkeitä arkeen

Tyhmiä koiria ei olekaan – näin opit ymmärtämään koiraasi paremmin

Teksti:

Noora Valkila

Kuvat:

Shutterstock

Kognitiiviset piirteet vaikuttavat koiran kykyyn oppia asioita. Ymmärtämällä niitä omistaja voi tukea koiransa oppimista. Toopeja ei olekaan, tutkija Saara Junttila kannustaa.

Tutkija Saara Junttilaa kiehtovat koirien yksilölliset erot. Tarkemmin ne kognitiiviset erot, jotka ovat lemmikkien käyttäytymisen taustalla. Niitä hän käsitteli väitöksessään tammikuussa Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa. Tutkimus perustuu smartDOG-testeihin.
– Yhdessä koiran persoonallisuuden kanssa kognitiiviset piirteet vaikuttavat eläimen oppimiseen ja arjen sujumiseen, Saara Junttila tiivistää.
Tutkija ei tahdo puhua kognitiosta koiran älykkyytenä. Pikemminkin kognitiiviset ominaisuudet ovat tukku tiedonkäsittelyätaitoja. Koira voi olla esimerkiksi suvereeni ongelmanratkaisija mutta impulsiivinen toimija. Tai ymmärtää nopeasti ihmisen eleitä ja toiveita, mutta jäätyä pulmien edessä.
– Jokaisella koiralla on vahvuuksia ja heikkouksia. Kun pääsee niistä jyvälle, on helpompi tukea koiraa oppimaan sille sopivalla tavalla.

1. ONKO KOIRALLA ITSEHILLINTÄÄ?
Saara Junttila kertoo tutkimuksessaan käytetystä itsehillintätestistä. Koiralle piilotetaan herkku läpinäkyvän sylinterin sisään. Koiralle on aiemmin opetettu, että herkun voi hakea sylinterin avonaisilta sivuilta. Jos koiralla on hyvä itsehillintä, se pysähtyy miettimään ja toimii, kuten aluksi oppi: se hakee herkun avonaisilta sivuilta. Impulsiivinen koira taas kiihtyy ja väkisin hamuaa herkkua sylinterin seinän läpi.– Jos koiralla on hyvä itsehillintä, sitä on arjessa helpompi kouluttaa, Junttila kertoo.

”Levännyt ja tyytyväinen koira oppii parhaiten”

Impulsiivisen, innostuvan koiran arjessa kiihtyminen ilmenee fyysisinä reaktioina, kuten haukkumisena tai pörhistelynä.
– Nopea, ajattelematon toiminta voi olla impulsiivisen koiran oppimishaaste. Oppimisvahvuuksia taas ovat motivoituminen ja innostuminen uudesta. Rotujen välillä on havaittu eroja. Tutkimuksissa käytetyistä koirista esimerkiksi bordercollieilla oli usein hyvä itsehillintä, kun taas labradorinnoutajat ja malinoisit olivat tyypillisesti impulsiivisia.

2. TUKEUTUUKO SE IHMISEEN?
Toinen tutkimuksen testitilanne on nimeltään mahdoton tehtävä. Ensin koira opetetaan avaamaan laatikko, jonka sisällä on herkku. Seuraavaksi se saa saman laatikon, jota nyt ei voikaan avata. Testi selvittää, tukeutuuko koira ihmiseen vai pyrkiikö se ratkaisemaan tehtävän itsenäisesti.
Junttilan mukaan tutkimuksen koirista esimerkiksi kelpie ja kultainennoutaja herkästi hakivat apua omistajiltaan. Hovawart ja suomenlapikoira puolestaan jatkoivat sinnikkäästi itsekseen.
Luonteen ja käyttäytymisen tutkimus antaa vinkkiä, miten koirat toimivat arjessa ja työtehtävissä ihmisen apuna.
– Ihmiseen tukeutuva koira on usein tottelevaisempi arjessa, kun taas itsenäinen työskentelijä voi sopia esimerkiksi hajutyöskentelyyn.

”Kroonisesta stressistä kärsivä koira ei opi tehokkaasti.”

3. MILLAINEN MIELENTILA KOIRALLA ON?
Yleisesti voi sanoa, että pelko ja ahdistus hidastavat koiran oppimista koulutustilanteessa.
– Kroonisesta stressistä kärsivä koira ei opi tehokkaasti. Vasta kun koiran mielentila on korjattu levollisemmaksi, sinne vapautuu kaistaa oppimiselle, Saara Junttila sanoo.
Voi olla, että koira on pelästyksissään oppinut ikävän käytösmallin ja sen huomiota on vaikea suunnata uusiin ohjeisiin. Koulutuksessa pitää silloin edetä koiran tahdissa: tukea herkkistä ja pyrkiä helpottamaan stressaavia tilanteita.
Impulsiivinen koira kiihtyy nopeasti, ja kierrokset voivat nostaa sen stressitasoja. Silloin on hyvä harjoitella rauhoittumaan, purkaa koiran virittyneisyyttä sopivalla tekemisellä ja huolehtia tasapainoisesta elämänrytmistä.
– Turhan usein unohdetaan levon tärkeys. Levännyt ja tyytyväinen koira oppii parhaiten, tutkija muistuttaa.

4. MIKÄ SITÄ MOTIVOI?
Turhautunut omistaja voi sortua pitämään koiraansa toopena. Eihän se opi millään! Saara Junttilan mukaan tyhmiä koiria ei olekaan.
– Kaikki koirat oppivat, kunhan niitä osaa motivoida ja palkita oikein.
Yksilöiden välillä on eroja vaikkapa siinä, miten kiinnostuneita ne ovat ruoasta palkkana. Jos nakki ei innosta, täytyy löytää parempi palkka, esimerkiksi kehu, silitys tai leikki. Päivän ruoka-annoksen voi myös tarjota koulutustuokiossa tai viriketehtävissä. Näin koira ansaitsee ateriansa tekemällä kivoja asioita omistajansa kanssa.
– Palkitsemiseen kannattaa yhdistää iloisia asioita ja kehuja, ei vain työntää lihapullaa koiran suuhun. Koiran mielestä vastustamaton palkka kasvattaa sen oppimismotivaatiota parhaiten.

”Jokin käsky on toiselle helpompi, toiselle vaikeampi.”

5. MIKÄ TOIMII MEILLE?
Joskus simppeleinkin harjoitus, kuten istuminen, tökkii. Saara Junttilalla on tästä kokemusta. Hän työskenteli aikoinaan rescuekoiratarhalla, missä eräs koira ei tahtonut millään laskea peppuaan maahan, kun ihminen nosti käden ilmaan ja yritti ohjata koiraa istumaan. Niin koiraa perinteisesti opetetaan istumaan.  
Junttila päätteli, että koira saattoi kokea kohoavan käden uhkana.
– Aloin reagoida haluttuun liikkeeseen arjessa: kun koira istui omatoimisesti, palkitsin sitä.
Jokin käsky on toiselle helpompi, toiselle vaikeampi. Siksi on hyvä toimia koirantahtisesti: löytää omalle koiralle sopiva tapa oppia. Jos vilkas koira innostuu energisestä tekemisestä, voi koulutuksen aloittaa noutamisella mieluummin kuin staattisilla harjoituksilla.
– Tempulla ei ole väliä. Tärkeintä on, että koira oppii oppimisprosessin. Sitä tarvitaan kaikessa koulutuksessa, Junttila kannustaa.

Juttu on aiemmin julkaistu Koiramme-lehdessä 2/2026.

Juttua muokattu julkaisun jälkeen