Koulukoira motivoi ja rauhoittaa

Helsingissä Hietakummun ala-asteen luokkahuoneessa musta labradorinnoutaja pyöräyttää tottuneesti tassullaan onnenpyörää. Koulukoirana työskentelevä Liisa arpoo oppilaille tehtäviä, sanoja tai laskuja. Välillä koira vie tai hakee tehtäväpussia tai liikuttaa noppia. Liisa ei ole täällä vain chillailemassa, vaan se toimii aktiivisesti emäntänsä pedagogisena apua.

Toiminnalliset harjoitukset lisäävät oppilaiden opiskelumotivaatiota ja tukevat keskittymistä vaikkapa kertotauluharjoituksissa tai virkkeiden muodostamisessa, kertoo Liisan omistaja ja erityisluokanopettaja Maria Sihvola.

– Liisalla on koulukoirana selkeä käyttötarkoitus tukea ammatillista työskentelyäni.

Koira vahvistaa me-henkeä

Maria Sihvola on tehnyt vuosikymmenien työuran koulumaailmassa. Kymmenisen vuotta sitten hän sattumalta otti silloisen labradorinnoutajansa Mimmin käymään luokassaan. Erityisesti rankoista taustoista tulleet oppilaat tuntuivat rauhoittuvan paremmin tehtäviinsä, kun koira istui lähellä.

– Koulukoira voi toimia myös esimerkiksi lukukoirana, jos lukeminen puistattaa tai jännittää, Sihvola kertoo apulaisensa monipuolisuudesta.

Kerran erään oppilaan huoltaja soitti aamulla Sihvolalle, että perheen toinen huoltaja oli kuollut, mutta lapsi halusi tulla kouluun. Luokassa Mimmi parkkeerasi empimättä tuon oppilaan jalkoihin rapsuteltavaksi.

– Viimeistään silloin ymmärsin, että tässä on muutakin kuin mututuntumaa koiran hyödyistä lasten ja nuorten kasvatustyössä, Sihvola muistelee liikuttuneena.

”Koira ei tule kouluun vain söpöstelemään.”

Paitsi että koira innostaa, rauhoittaa ja lohduttaa luokkaa, se Sihvolan mukaan lisää ryhmähenkeä. Kun porukalla on perjantaisin tukenaan oma koulukoira, luokasta tulee vielä tiiviimpi ja tärkeämpi oppimisperhe.

Mustan huivin Liisa

Maria Sihvolan nykyinen labbis Liisa on suorittanut Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry:n järjestämän soveltuvuuskokeen koira-avusteiseen työskentelyyn. Työvuorossa se käyttää mustaa koulukoirahuivia. Liisan kanssa Sihvola opettaa Malmin peruskoulussa myös muille luokille tunne- ja vuorovaikutustunteja.

Hän on huomannut, että koiran iloisuus ja heiluva häntä innostavat oppilaita osallistumaan.

– Liisan välittömyys saa lapset ja nuoret kertomaan avoimemmin tunteistaan. Ja jos se tuntuu vaikealta, oppilas voi miettiä koiran kautta, mitä Liisa vaikkapa riitatilanteessa kokisi ja tekisi.

Liisa, rekisterinimeltään Avec Paix Eläköön Hentun Liisa, tuli Sihvolalle lahjoituksena koulukiusaamisen vastaiseen työskentelyyn. Koiran lahjoitti Lions Club Viapor. Ekstratyöstä Sihvola on saanut Helsingin kaupungilta kertapalkkioita.

Testattu työväline

Maria Sihvola toimii Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry:n hallituksessa ja koirakoevastaavana. Hän on ollut mukana kehittämässä kouluissa noudatettavaa Opetushallituksen ohjeistusta koiratoiminnasta.

Lyhykäisyydessään kasvatusalan ammattilainen voi valjastaa koiransa työvälineekseen suorittamalla Jyväskylän ammattikorkeakoulun järjestämän koulutuksen Koira-avusteinen kasvatus- ja kuntoutustyö. Lisäksi koiran pitää läpäistä soveltuvuuskoe.

Jotta koulukoiran huivi vaihtuu viralliseen työkoiraliiviin, koiran pitää suorittaa myös vaativampi työnäyttö.

”Liisan välittömyys saa nuoret kertomaan avoimemmin tunteistaan.”

Koulukoiratoiminnan ideana on tuoda koira kouluun osaksi monipuolista oppimista ja opettamista.

– Koira ei tule kouluun vain söpöstelemään tai rapsuteltavaksi vaan se toimii opettajan pedagogisena apuvälineenä, Sihvola alleviivaa.

Opettaja voi vähentää verotuksessa virallisen koulukoiran koulutusnamit ja -tarvikkeet.

Herkkyyttä ja hyviä tapoja

Myös Lammin yhtenäiskoulussa Kati Heinonen sai heti lukuvuoden ensimmäisenä päivänä vastailla oppilaiden kyselyihin, milloin koira tulee kouluun. Erityisluokanopettajan mieltä lämmitti ajoittain rajustikin käyttäytyvien kovisten koirakaipuu.

– Koiraseura tuo herkkyyttä esiin koviakin kokeneissa oppilaissa. Koiralle ihminen on aito, ilman turhia rooleja.

Heinonen harrastaa koiriensa kanssa aktiivisesti muun muassa metsästystä. Hän toivoo suorittavansa suomenlapinpystykorviensa kanssa myös koulukoirien soveltuvuuskokeen. Nyt Maija ja Ingrid kulkevat emäntänsä mukana töissä satunnaisesti.

Koirilla on koulumaailmassa erityisesti keskustelua avaava rooli. Kun maasta löytyy nikotiinipusseja, mietitään yhdessä, miten niiden syöminen voisi vahingoittaa eläintä.

– Usein keskustelu luontevasti rönsyilee vaaralliseen päihteiden käyttöön tai maailmaa tuhoavaan roskaamiseen, Heinonen kertoo.

Hän on huomannut aktiivisten koirien myös lisäävän oppilaiden liikuntaintoa toivotusti.

Hyvänmielenkoiria

Aiemmin Heinosen mukana koulussa kulki reipas jämtlanninpystykorva Unelma. Myös nykyisiä suomenpystykorviaan emäntä pitää erinomaisina hyvänmielenkoirina. Maija ja Ingrid ovat iloisia, sosiaalisia ja tarmokkaita.

Heinonen on huomannut, että koirapäivinä oppilaat noudattavat luokan sovittuja sääntöjä huolellisemmin. Kynät ja kumit viedään paikoilleen, jotta ne eivät ajaudu koiran suuhun, eivätkä lennokkeja lentele häiritsemässä eläintä.

Sen sijaan luokan säkkituolissa on välillä ryysistä.

– Meillä koira itse valitsee paikkansa luokassa, syliin sitä ei saa nostella. Usein Maija ja Ingrid hakeutuvat juuri säkkituolin läheisyyteen rauhoittamaan vilkkaita oppilaita.

Kati Heinonen käy suomenpystykorvien kanssa myös lukion luontolinjalla kertomassa metsästyksestä, kun taas historiantunneilla on puhuttu rodun kulttuuriperinnöstä.

– Pystis on osa kansallisidentiteettiämme. Jo nuorena on hyvä oppia koiran kautta suomalaista eräperinnettä ja luontosuhdetta.

Suomenhevostaan Heinonen ei ole vielä koulumaailmaan ratsastanut.