Belgianpaimenkoira malinois Taru on innoissaan. Ohjaaja Tanja Karpelan antamasta käskystä se lähtee etsimään harjoitushajua lattialle asetelluista metallikonsoleista. Tehtävä on kokeneelle, seitsenvuotiaalle räjähdyskoiralle helppo. Millinkokoisen harjoitushajupalasen löytyminen käy hetkessä. Taru jähmettyy ja osoittaa kuonollaan löytöpaikkaa. Karpelan pienestä palkintomerkistä se säntää juoksuun ja saa suuhunsa narupallon palkkioksi oikein menneestä harjoituksesta.
– Harjoittelu ja työ on koiralle leikkiä. Ei koiraa voi pakottaa haistelemaan. Tarulle paras palkkio on palloleikki. Toinen räjähdekoiramme, parivuotias labradorinnoutaja Lumi, palkkautuu ruoasta, Karpela kertoo.
Räjähdekoiran tehtävä on paikantaa maastoon jääneet räjähteet louhos- ja infratyömailla työturvallisuuden lisäämiseksi. Räjähdekoirista on apua esimerkiksi louhinnan aikana ja uutta työmaata tai työvaihetta aloittaessa alueilla, joilla on saatettu louhia aiemmin, jopa kymmeniä vuosia sitten. Tarkan hajuaistinsa ansiosta koirat löytävät pienimmätkin räjähdeaineiden jäämät.
Kun Karpela aloitti räjähdekoirien kouluttamisen viitisen vuotta sitten, asia oli Suomessa uusi ja kuulosti monen mielestä kummalliselta. Norjassa räjähdekoiria on ollut käytössä paljon kauemmin.
– Kävimme esittelemässä toimintaa alan tilaisuuksissa ja tietoisuus kasvoi nopeasti. Nyt räjähdekoirillemme Tarulle, Lumille ja tyttäreni Gaius-koiralle on töitä liki viitenä päivänä viikossa. Myös uusia pentuja on kasvamassa.
Turvallisuus on kaiken työskentelyn lähtökohta.
Työkeikoille koirakolmikko lähtee useimmiten yhdessä. Noin yhdeksäntuntiset työpäivät tehdään vuorovedoin. Yksi koira etsii ja muut lepäävät. Sitten vaihdetaan vuoroja. Lepohetket ajoitetaan olosuhteiden mukaan. Esimerkiksi kun helteellä koiran anturat ovat kovilla kuumalla maapinnalla, taukoja pidetään tiuhaan. Työmaat ovat keskenään hyvin erilaisia. Maastot vaihtelevat vaikeakulkuisesta louhikosta tasamaahan.
Turvallisuus on kaiken työskentelyn lähtökohta. Koirilla on päällään heijastinliivit ja näkyvyyttä pimeässä parannetaan kaulapantaan kiinnitettävällä led-turvavalolla. Myös tassut suojataan tarvittaessa tossuilla, ja kuumina päivinä koirilla on jäähdytysalustat tauon aikana.
– Työpäivän jälkeen käydään kävelyllä, koirat voivat leikkiä keskenään ja levätä. Ne ovat usein työpäivän jälkeen hyvin väsyneitä. Työjaksot saattavat kestää kohteen laajuudesta ja vaativuudesta riippuen useamman päivän, ja hotelliasukkaina koirat ovatkin jo hyvin rutinoituneita.
Hajun äärelle jähmetytään
Tanja Karpelalla on vuonna 2022 perustettu erikoisetsintäkoiria kouluttava ja työkoiriakoirapalveluja tarjoava yritys, jossa myös Karpelan tytär työskentelee. Puoliso Janne Eerola pyörittää Perniön kodin pihapiirissä sijaitsevaa koirahoitolaa.
– Koska mieheni on koulutukseltaan panostaja, voimme käyttää harjoittelussa oikeita räjähdeaineita. Tarvittaessa huolehdimme myös löydettyjen räjähteiden poistosta ja hävityksestä.
Räjähdekoiran koulutus on pitkä prosessi. Alkumetreillä opetetaan arjen perustaitojen lisäksi ilmaisukäytös. Karpelan räjähdekoirilla se on jähmettyminen hajun äärelle kohdetta kuonolla osoittaen. Jo turvallisuudenkin takia koira ei saa räjähteen havaitessaan esimerkiksi rapsuttaa maata. Kun etsintäkäyttäytyminen on hallussa, siirrytään kohde- eli räjähdehajujen tunnistamiseen noin vuoden iässä.
”Tässä työssä ei ole koskaan valmis.”
Hajun löytymisnopeuteen vaikuttaa moni asia. Kostealla ilmalla hajumolekyylit haihtuvat ja leviävät tehokkaammin. Lisäksi kosteus pitää koiran nenän limakalvot kosteampina, mikä tehostaa hajumolekyylien sitoutumista hajureseptoreihin. Tämän vuoksi koirat pystyvät työskentelemään hajuilla usein tehokkaammin kostealla säällä kuin kuivissa olosuhteissa. Myös ilmavirta, tuulen suunta ja maa-aineksen rakenne vaikuttavat.
– Harjoittelu, niin koiran kuin ohjaajankin, jatkuu koko työuran ajan. Koiran kanssa treenaamme nelisen kertaa viikossa. Tässä työssä ei ole koskaan valmis, on haluttava oppia jatkuvasti lisää.
Koirien osaaminen testataan ulkopuolisten testaajien toimesta vuosittain koko työuran ajan. Kokeilla varmistetaan, että koira tunnistaa varmasti kohdehajun, ja ilmaisee sen toivotulla tavalla.
Etsintäkoira löytää liito-oravan ja raakun
Räjähdekoirien lisäksi Karpela on kouluttanut luontokartoituskoiria melkein parikymmentä vuotta. Koirat etsivät uhanalaisia kasvi- tai eläinlajeja kuten liito-oravia, raakkuja tai vaikkapa lahokaviosammalta. Kartoituksia on tehty niin ELY-keskuksille, Metsähallitukselle, virastoille, kaupungeille kuin yksityisille ihmisillekin.
– Olin jo kouluttanut koiria ja aloin pohtia, voisiko koirien hajuaisti tuoda nopeutta ja tehokkuutta luonnonsuojeluun. Soittelin tutkijoita läpi ja kyselin, olisiko heillä kiinnostusta. ELY-keskuksen ylitarkastaja Iiro Ikonen innostui asiasta.
Ensimmäiseksi lajiksi valikoitui uhanalainen liito-orava, jonka papanoilla koiria aluksi koulutettiin. Keväisin liito-oravan papanat erottuvat hyvin ilman koiraakin, mutta muina vuodenaikoina, kun papanan väri muuttuu, se ei ihmisvoimin enää onnistu.
– Liito-oravia tutkivassa Metsähallituksen luontopalvelun Life-hankkeessa selvisi, että koiran käyttö parantaa kartoituksen tehokkuutta. Vertailimme pelkästään ihmisaistein tehtyä kartoitusta koira-avusteisen kartoituksen tuloksiin. Työ on tärkeää, sillä liito-oravien elinympäristöt heikkenevät koko ajan. Metsät pirstoutuvat ja muuttuvat monotonisemmiksi.
Koulutuskirjanpidosta apua treeneihin
Taru ja Lumi soveltuvat erikoisetsintäkoiriksi mainiosti, mutta kaikille koirille työ ei sovi. Fyysisillä ominaisuuksilla, kuten kuonon pituudella, on merkitystä. Lyhentynyt kuono, ahtaat sieraimet ja pehmytkudosten aiheuttamat hengitystieahtaumat vaikeuttavat ilman virtausta nenän kautta. Tämä voi heikentää hajujen havaitsemista. Lisäksi lyhytkuonoiset koirat ylikuumenevat herkästi, sillä ne eivät pysty viilentämään itseään yhtä tehokkaasti kuin pitkäkuonoiset. Rasittava hajutyöskentely voisi aiheuttaa lämpöhalvauksen kuumina päivinä.
”Ei olisi eettisestikään oikein vaatia koiralta sellaista, mihin se ei kykene.”
Sopivien fyysisten ominaisuuksien lisäksi työssä tarvitaan ketteryyttä, fyysistä toimintakykyä, kehonhallintaa, keskittymiskykyä ja motivaatiota. Tärkeä osa räjähdekoirien koulutusta on erilaisiin ympäristöihin, ääniin ja ärsykkeisiin totuttelu.
– Jotkut koirat häiriintyvät valtavan kokoisista ja äänekkäistä työmaakoneista. Eikä olisi eettisestikään oikein vaatia koiralta sellaista, mihin se ei kykene, Karpela sanoo.
Jos koiran ominaisuudet ovat työhön soveltuvia, mutta koulutus ei etene, on Karpelan mukaan peiliin katsomisen paikka. Hän pitää tarkkaa koulutuskirjanpitoa, josta selviää, mitä opeteltiin, missä onnistuttiin ja missä ei.
– Jos treenit menevät huonosti, olen maani myynyt. Kirjanpito auttaa jälkikäteen analysoimaan, mistä mahdollisesti oli kyse.
Koulutus perustuu palkitsemiseen. Koira oppii nopeasti, mikä on kannattavaa käytöstä. Nykytiedon valossa aiemmin vallalla olleet ajatukset siitä, että koira yrittää pomottaa ihmistä, tuntuvat Karpelasta naurettavilta.
– Onneksi tutkittua tietoa on tullut valtavasti lisää ja koulutusmenetelmät ovat muuttuneet. Mitä paremmin ymmärrämme koirien käyttäytymistä, sitä parempia tuloksia tulee. Silti, vaikka koulutan ja ohjaajaan työkoiria, koirat ovat minulle paljon enemmän. Ne ovat rakkaita perheenjäseniä.
Kuka?
Tanja Karpela, 55,on työkoirien kouluttamiseen erikoistunut eläintenkouluttaja (EAT), erikoisetsintäkoirien kouluttaja ja -koulutusvalmentaja. Sertifioitu NASDU- ja BOSH-räjähdekoiraohjaaja.
Perustanut koulutus- ja työkoirapalveluita tarjoava yrityksen IK9I (International K9 Institute).
Asuu Perniössä.
Lue seuraavaksi: Kipukoira ennakoi hiipivät kivut
