Timo Parvelan kolumni: Heppu on humoristi
Heppu-koira on huumorintajuinen valkoinenpaimenkoira. Sen isäntä Timo Parvela on palkittu kirjailija. (Kuva: Sabrina Bqain)
Koira pystyy kuulemaan sen, kun ihminen avaa silmänsä, kirjailija Timo Parvela väittää kolumnissaan.
"Ihminen on ylimielisyydessään jättänyt muiden nisäkkäiden tunnetilojen tutkimisen vähälle huomiolle. Erityisen vähän on tutkittu eläinten huumorintajua. Se on ymmärrettävää, ihmistenkin huumori antaa usein mahdollisuuksia jopa vastakkaisiin tulkintoihin. Lisäksi on aina vaarana, että inhimillistämme liikaa, mutta silti… Olen varma, että Heppumme on synnynnäinen humoristi ja esitän siitä seuraavat todisteet:
En tiedä millainen ääni syntyy, kun ihminen avaa silmänsä. Aivan varmasti se on sellainen, että koira sen kuulee.
Sillä sekunnilla, kun havahdun unestani ja luon katseeni hämärän huoneen kattoon, heilahtavat Hepun korvat sängyn päädyssä. Yritän teeskennellä nukkuvani, sillä sateen ropina ei houkuta lenkille. Käännän selkäni ja hengitän raskaasti. Tämä ei kotikoomikkoamme hämää. Se hiipii istumaan aivan sängyn viereen ja tökkää märän nokkansa paljaaseen selkääni. En reagoi. Näyttelen nukkuvaa. Hetken päästä Heppu tökkää uudelleen, tismalleen samaan kohtaan. Se odottaa. Ja tökkää kohta kolmannen kerran.
Minä yritän puristaa silmiäni kiinni, mutta tiedän jo mielessäni pelin menetetyksi. Ja juuri silloin olen aivan varma, että kuulen pimeässä huoneessa hiljaisen hihityksen.
"Voin vaikka vannoa, että sen vasemmassa suupielessä on ilkikurinen virnistys."
Aamun vakio-ohjelmanumero on operaatio-villasukka. Vaimoni yrittää nimittäin piilottaa yösukat aina mahdollisimman syvälle peittonsa alle. Turhaan yrittää. Olen useamman kerran tavannut Hepun peräpään, jossa viuhuva häntä kertoo kaiken etsinnän hauskuudesta. Etupäätä en tietenkään näe, sillä se on syvällä peiton uumenissa villasukkametsällä.
Hauskuus ei lopu tähän, sillä seuraavaksi sukka ja Heppu ovat jo olohuoneessa. Sukka saa levätä rauhassa (toisin kuin minä) Hepun istuessa kärsivällisesti sen vieressä. Jos parivaljakkoa lähestyy, herra H siirtää toisen tassunsa villasukan päälle ja tuijottaa lähestyjää silmiin. Voin vaikka vannoa, että sen vasemmassa suupielessä on ilkikurinen virnistys.
Hepun myötä kesäsaareemme ilmestyi kesäkauppa. Hepun marketista saa "ostaa" itselleen kaikenlaista tarpeellista tavaraa. Sieltä löytyvät usein tuoreimmat sanomalehdet, mystisesti kadonnut rantasandaali, paperikassit, muurarin suti, Anja Snellmanin aamutossu sekä Jari Sinkkosen lenkkari, vain muutamia hittituotteitta mainitakseni.
Kauppias jaksaa täydentää tuotevalikoimaansa kunnioitettavalla innokkuudella ja aina yhtä diskreetin huomaamattomasti. Se kasaa artikkelit tiettyyn paikkaan, jonne olen kiinnittänyt hinnaston kokemattomampien kesävieraidemme ohjenuoraksi. Kenkänsä saa takaisin heittämällä kepin, paperikassin voi lunastaa pallolla jne. Kauppiaan silmäkulmassa näen alttiisti palvelevan ja iloisen pilkkeen.
Koska induktiivisen päättelyn yleisin virhe on väärä yleistys, en nyt vielä julista tämän yhden hepun perusteella kaikkia koiria synnynnäisiksi humoristeiksi, mutta meidän Heppumme sellainen kuitenkin on. M.O.T. eli Meidän oma touhottajamme."
Lue myös: Kuulokoira Hilla on omistajansa toiset korvat
Lue mös: "Ikinä en tiedä, mitä päivä tuo tullessaan" tätä on eläinlääkärin arki
