Ulkomaiset rescue-tuonnit muodostavat jo huomattavan osan suomalaisesta koirakannasta. Yksityishenkilöiden lisäksi koiria tuo yli 50 suomalaisjärjestöä. Mitä asiasta pitäisi ajatella?
SARI PESONEN,
Turun eläinsuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja
Aiemmat kokemukset voivat näkyä koiran käytöksessä
”Keskimäärin alle 20 koiraa vuodessa saa uuden perheen kauttamme. Mikäli perhe haluaa luopua rescue-taustaisesta koirasta, ohjaamme olemaan yhteydessä ensisijaisesti siihen yhdistykseen, jonka kautta koira on tullut Suomeen. Kokemuksemme mukaan tuontikoirat eivät vie koteja kotimaisilta koirilta. Perhe usein päätyy ulkomaille, koska heidän toiveisiinsa ja elämäntilanteeseensa soveltuvia koiria ei ole kotimaassa tarjolla.
Kodinvaihtajakoiran adoptointi voi myös sisältää haasteita: aiemmat kokemukset voivat näkyä koiran käytöksessä. Joskus koira on oppinut ei-toivottuja tapoja, jotka vaativat uuden omistajan aktiivista työtä ja kärsivällisyyttä.
On tärkeää, että adoptoija sitoutuu ottamaan vastaan eläintenhoitajien ja ohjaajien neuvot. Heillä on kokemusta koirakohtaisista tarpeista, ja he antavat selkeät ohjeet esimerkiksi totuttamisesta, rutiineista ja hyvinvoinnista. Ne helpottavat sopeutumista valtavasti. Joskus uudessa kodissa voi ilmaantua käytöstä, jota ei ole havaittu hoitolaolosuhteissa. Näissäkin eläintenhoitajamme auttavat mielellään.
Kodinvaihtaja ei aina ole ”helppo tapa” saada koira – se on vastuullinen valinta, joka palkitsee pitkällä tähtäimellä, kun sitoutuu koulutukseen ja yhteiseen arkeen.”
RONJA SALMI,
toimittaja tutki vuoden ajan rescuekoiratoimintaa, syntyi podcast Hyviä aikeita (Yle Areena)
Luota tietoon tunteiden sijaan
”Perehdyin aiheeseen saatuani vinkin liettualaisesta koiratarhasta, missä koirat elivät karuissa oloissa. Rescuekoirista oli nähty yksilötarinoita, mutta minua kiinnosti tarkastella koko toimialaa.
Myös hyväntekeväisyyteen liittyy erilaisia ideologioita, rahaa, valtaa ja joskus tahoja, jotka käyttävät hyväkseen muiden auttamishalua. Suosittu ilmiö voi houkutella hyötyjiä. Shokeeraavinta oli, kun yhdelle ylitäydelle tarhalle roudattiin koiria Georgiasta asti ja niiden alkuperästä ei kerrottu suomalaisille rescuekoirajärjestöille. Tarhaa kohtaan oli myös esitetty syytöksiä, että se varasti koiria liettualaisilta omistajilta.
Adoptiota usein perustellaan eettisenä tekona: vastustetaan epätervettä rodunjalostusta tai kyseenalaistetaan pentujen tekemistä, kun kodittomiakin on.
Jos harkitsee rescueta, neuvoisin käyttämään paljon aikaa koiria tuovan järjestön nettisivuilla ja somessa: perehdy sen avoimuuteen, varojen käyttöön ja tekeekö yhdistys vaikkapa muuta eläinsuojelutyötä – vastaako sen näkemys omaa arvomaailmaasi?
Kannattaa varautua siihen, että myös rescuekoiralla voi ilmetä terveyshaasteita ja ettei katukoira välttämättä heti osaa olla kotikoira. Luota tietoon tunteiden sijaan.”
HEIDI ROSSOW: eläinlääketieteen tohtori, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri, Ruokaviraston riskinarvioinnin yksikkö
Koiran sopeutuminen voi viedä aikaa
”Rescuekoiran kohdalla on hyvä varautua erilaisten tarttuvien tautien ja vammojen hoitoon. Jotkut koirien taudeista voivat tarttua myös ihmisiin tai perheen muihin koiriin. Koiran sopeutuminen uuteen ympäristöön voi viedä aikaa.
Tautiriskit riippuvat koiran lähtömaasta ja taustasta. Vakavin tautiriski on rabies, jota esiintyy useissa rescuekoirien tuontimaissa. Viime vuosina sitä on todettu esimerkiksi Romaniassa. Runsaammin rabiesta esiintyy Ukrainassa, Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Turkissa. Leishmanioosi on yleinen Välimeren maissa, ja sen hoitoon on syytä varautua.
Vuonna 2018 tehdyssä tutkimuksessa totesimme rescuekoirien kantavan varsin usein antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita. Kannattaa varmistua, että koira tuodaan lainsäädännön vaatimusten mukaisesti ja miettiä, pystyykö sitoutumaan mahdollisesti sairaan tai erityistarpeisen lemmikin hoitoon.
Suomen ekinokokkivapauden varmistamiseksi kaikki rajat ylittävät koirat on lääkittävä. Suomessa koira kannattaa käyttää eläinlääkärissä, uusia rokotukset sekä testata ja hoitaa mahdolliset loistartunnat.
Rescuekoiran kanssa kaikki voi sujua myös hyvin.”
15 575 koiraa
tuotiin ulkomailta Suomeen vuosina 2018–2024 suomalaisten järjestöjen kautta.
42 järjestöä toi yhteensä 11599 koiraa EU:n alueelta, ja 17 järjestöä toi 3976 koiraa EU:n ulkopuolelta. Määrät ovat kaupallisessa tarkoituksessa tuotuja eriä, eivätkä sisällä esim. lemmikkien siirtoja omistajiensa kanssa.
Kun tarkastellaan kaikkia vuosina 2018–2024 tuotuja koiria, Espanjasta tuotiin 3886, Romaniasta 3459 koiraa ja Kreikasta 2088 koiraa. Venäjältä tuotiin 4349 koiraa, niistä enää 33 koiraa vuonna 2025.
Lähde: Ruokavirasto.
Juttu on julkaistu alun perin Koiramme-lehdessä 2/26.
