Eläinlääkinnän kustannuksiin liittyvät haasteet vaikuttavat muun muassa hoitopäätöksiin, eläinten hyvinvointiin sekä ammattilaisten henkiseen kuormitukseen.
Eläinlääkäripalvelut ja niiden kustannukset ovat kehittyneet merkittävästi. Ilmiö on lisännyt keskustelua hoidon ja tutkimusten kustannuksiin liittyvistä haasteista, mutta eläinlääkintäalan ammattilaisten näkökulmaa aiheeseen on kartoitettu toistaiseksi rajallisesti.
– Meidän Eläinsäätiön toteuttaman kyselyn tavoitteena oli selvittää, miten hoidon kustannuksiin liittyvät haasteet näkyvät eläinlääkäreiden ja eläintenhoitajien työssä sekä millaista kiinnostusta heillä on yhteiskunnalliseen osallistumiseen, kertoo Meidän Eläinsäätiön perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Niina Saarinen.
Kysely toteutettiin viime sykysynä Eläinlääkäripäivien yhteydessä, ja siihen vastasi 175 eläinlääkintäalan ammattilaista.
Hoitopäätöksiä mukautetaan maksukyvyn mukaan
Kyselyn tulosten perusteella hoidon kustannuksiin liittyvät haasteet näkyivät ammattilaisten työssä monin tavoin. Yleisimmin tämä ilmeni hoitopäätösten mukauttamisena omistajan maksukyvyn mukaan: noin yhdeksän kymmenestä vastaajasta kertoi, että hoitopäätöksiä mukautetaan melko usein tai usein.
Hoidon kustannuksiin liittyvien
haasteiden nähtiin vaikuttavan
myös eutanasiapäätöksiin.
Yli neljä viidestä vastaajasta ilmoitti havaitsevansa lemmikeissä melko usein tai usein hoitamattomuuden seurauksia, joiden arvioitiin olevan yhteydessä taloudellisiin haasteisiin.
Hoidon kustannuksiin liittyvien haasteiden nähtiin vaikuttavan ajoittain myös eutanasiapäätöksiin. Kaksi viidestä vastaajasta arvioi, että lemmikkejä lopetetaan taloudellisista syistä melko usein tai usein. Vain kuusi prosenttia arvioi, että lemmikkejä ei lopeteta taloudellisista syistä lainkaan.
Lähes kaikki kokevat henkistä kuormitusta
Noin kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoitti kokevansa melko usein tai usein henkistä kuormitusta hoidon kustannuksiin liittyvien haasteiden vuoksi. Tätäkin useampi, yli neljä viidestä vastaajasta, tunnisti vastaavaa henkistä kuormitusta työyhteisön muissa jäsenissä tai lemmikkien omistajissa.
Yhteiskunnallinen osallistuminen kiinnostaa
Loppuvuonna 2025 toteutettu Meidän Eläinsäätiön kysely kertoo myös kiinnostuksesta osallistua yhteiskunnalliseen työhön. Kiinnostus painottui erityisesti käytännön tekemiseen, kuten työskentelyyn hyväntekeväisyyttä tekevässä organisaatiossa tai pro bono -työhön, joista oli kiinnostunut noin kaksi viidestä vastaajasta.
Lähes kolmannes vastaajista oli kiinnostunut asiantuntijatehtävistä, kuten paneelityöskentelystä, ja lähes viidesosa kirjoittamisesta tai muusta sisällön tuottamisesta. Taloudellinen tukeminen kiinnosti noin joka kymmenettä vastaajaa.
Kyselyn tulokset perustuvat eläinlääkintäalan ammattilaisten kokemuksiin ja arvioihin ja kuvaavat, miten taloudelliset haasteet koetaan käytännön työssä. Tulokset olivat pääosin samansuuntaisia eri ammattiryhmien välillä.
Eläinlääkinnän kustannuksiin liittyvät haasteet ansaitsevat lisätutkimusta ja laajempaa huomiota eläinten, omistajien ja eläinlääkintäalan ammattilaisten näkökulmasta.
Tavoite: Yksikään lemmikki ei jää vaille tarvitsemaansa hoitoa
Meidän Eläinsäätiö on voittoa tavoittelematon yhteisö, jonka tarkoitus on edistää eläinten ja heidän ihmistensä hyvinvointia sekä eläinlääkinnän saavutettavuutta Suomessa.
Toiminta rakentuu Meidän Eläinsäätiön, sen omistaman yhteiskunnallisen eläinklinikan sekä tukijaverkoston yhteistyölle.
Meidän Eläinsäätiön tavoitteena on yhteiskunta, jossa yksikään lemmikki ei jää vaille tarvitsemaansa hoitoa – eikä yksikään omistaja ilman tukea, kun taloudelliset voimavarat eivät riitä.
– Lemmikkien aseman kohentuessa myös eläinlääkäripalvelut ovat kehittyneet, ja niihin käytetyt kustannukset ovat moninkertaistuneet. Lähtökohdiltaan myönteinen kehitys on tuonut mukanaan uuden yhteiskunnallisen haasteen, kun kaikilla ei ole varaa viedä lemmikkiään eläinlääkäriin, Niina Saarinen kirjoittaa säätiön verkkosivulla.
– Tilanne aiheuttaa kärsimystä eläimille ja ahdistusta omistajille. Se kuormittaa myös hoitohenkilöstöä, joka joutuu kohtaamaan vaikeita tilanteita ilman riittäviä keinoja auttaa. Yhteiskunnan tasolla tilanne vaarantaa eläinlääkäripalveluiden yhdenvertaisen saavutettavuuden ja toisaalta eläinten oikeuden hyvään hoitoon. Ilmiö koskettaa suurta osaa suomalaisista, mutta eläinsuojelu ei tarjoa ennaltaehkäisevää tukea, sosiaalipalvelut eivät ulotu lemmikkien hoitoon, eivätkä kunnalliset eläinlääkintäpalvelut turvaa palveluita kaikille.
– Käytännössä vastuu jää yksin omistajalle riippumatta hänen taloudellisesta tilanteestaan tai muista voimavaroistaan. Tämän haluamme muuttaa. Haaste on liian suuri lemmikinomistajien yksin kannettavaksi – se edellyttää yhteiskunnallista vastuunkantoa ja kestäviä ratkaisuja. Siksi perustimme Meidän Eläinsäätiön, Saarinen summaa.
Kyselyn vastaajajoukko: 175 eläinlääkintäalan ammattilaista.
Ammattiryhmä: eläinlääkärit 60 %, eläintenhoitajat 20 %, muut alan ammattilaiset 20 %.
Toimintasektori: yksityinen 59 %, kunnallinen 26 %, järjestö-, oppilaitos- ja tutkimustoiminta 12 %.
Maantieteellinen sijainti: pääkaupunkiseutu 39 %, suuret kaupungit 21 %,
pienet kaupungit 35 %, maaseutualueet 13 %
Juttu on julkaistu alun perin Koiramme-lehdessä 4/2026.
