Hälleforsinkoira on Suomessa harvinainen rotu. Sitäkin harvinaisempaa on, että rodun edustaja nousee hirvimestaruusottelun voittajaksi.
Suomen Hirvikoirajärjestön hirvimestaruusottelussa Haminassa koettiin tänä vuonna historiallinen hetki. Ensimmäistä kertaa voiton vei hälleforsinkoira – rotu, joka ei aiemmin ole yltänyt valtarotujen, harmaan norjanhirvikoiran ja jämtlanninkoiran, rinnalle mestaruustasolla.
Hämeenlinnalaisen Jere Saarikon, 30, omistaman Alpweiden Hannibalin saavutuksesta tekee vielä erityisemmän se, että se saapui omistajalleen kolmevuotiaana kodinvaihtajana. Kysyimme Saarikolta, miten mestaruus saavutettiin ja mitä se on vaatinut.
Miten päädyit juuri hälleforsinkoiraan?
Ennen Hannibalia eli Hanskia minulla oli sen sisko Honey. Mietin pitkään oman hirvikoiran hankintaa. Halusin rodun, jota ei vielä tuttavapiirissä ole. Tutkin eri rotuja ja sitten näin kuvan hälleforsinkoirasta. Sen ulkonäkö, väritys ja koko olivat minun mieleeni. Kuvaukset hyvästä luonteesta saivat myös kiinnostumaan rodusta.
Hanski on kodinvaihtaja. Miksi se vaihtoi kotia ja miten Hanski kotiutui?
Hanski asui aiemmin Oulaisissa ja muutti minun luokseni keväällä 2021. Sen entiset omistajat luopuivat koirasta, koska seudun susimäärä lisääntyi ja hirvikanta pieneni. Heille jäi vielä kaksi muuta hirvikoiraa. Kävimme Hanskin kanssa ensin paljon lenkillä tutustumassa tuleviin metsästysmaihin. Uuteen kotiin totuttaminen meni omalla painollaan ja Hanski kotiutui meille muutamassa kuukaudessa.
Millainen koira Hanski on arjessa ja treenissä?
Hanski on hellyydenkipeä, rauhallinen ja tarkkaavainen. Se ei kyllästy rapsutteluun. Se osaa olla hienosti hihnassa, eikä hauku pihassa turhia. Alussa hirvityöskentely oli vaihtelevaa. Sitkeällä treenillä syntyi yhteinen sävel, josta kasvoi hyvä luottamussuhde välillemme. Metsässä Hanski haistelee ilmaa pitkään ja näyttää selvästi hakulenkin suunnan. Hanskia pystyy myös ohjaamaan haluttuun suuntaan. Treenaamme samoin kuin olisimme hirvikokeessa ja pidämme yllä myös tottelevaisuutta.
”Sitkeällä treenillä syntyi yhteinen sävel, josta kasvoi hyvä luottamussuhde välillemme.”
Miltä tuntui päästä ensimmäistä kertaa Hanskin kanssa Hirvikoirajärjestön mestaruusotteluun?
Aluksi se tuntui epätodelliselta, mutta todella hienolta. Minulla ei ollut suuria odotuksia, sillä jo mukaan pääsy oli voitto. Hanskista oltiin kiinnostuneita ja kyseltiin, minkälainen koira se on.
Miten valmistauduitte otteluun?
Puolisoni kävi yhdessä hirvikokeessa Hanskin kanssa syksyllä. Sen jälkeen on vain treenattu. Pidämme Hanskin kuntoa yllä ympäri vuoden. Metsästyskaudella se saa juosta vapaana ja muulloin lenkkeillään reippaasti. Muulla tavoin emme valmistautuneet, kaikki oli jo hyvällä mallilla
Oliko kisapäivässä jotain erityistä, mikä jäi mieleen?
Yhteishenki, se oli hieno! Kaikki juttelivat päivän kulusta ja aamulla ennen maastoon lähtemistä toivottelivat onnea. On hieno harrastaa tätä lajia, kun näkee, että tunnelma on tuollainen.
Mitä voitto merkitsee sinulle?
Hällefors ei ole koskaan aiemmin edes osallistunut Hirvimestaruusotteluun. Onhan tuo saavutuksena todella hieno ja rodulle hyvä asia. En vielä täysin ymmärrä, kuinka historiallinen se on. Oli upea tunne voittaa hälleforsinkoiralla ja olen ylpeä onnistumisestamme.
Koetko, että voitto tuo rodulle uutta näkyvyyttä?
Uskon, että rotu on saanut voiton myötä tunnettuutta paljon. Hälleforsinkoiria on Suomessa vähän ja niitä on vaikea saada, joten kiinnostuksesta huolimatta rodun hankkiminen ei ole helppoa. Naapurimaissa, kuten Ruotsissa ja Norjassa, joissa rotua on enemmän, mestaruutemme tuo rodulle hyvin näkyvyyttä, ja toivon, että sieltä saataisiin jalostusmateriaalia myös Suomeen. Täällä tarvitaan rohkeutta ottaa uusi rotu käyttöön, muuten jalostus ei pääse kehittymään.
Millaisia reaktioita olet saanut muilta harrastajilta ja tuomareilta?
Tuomareiden palaute on ollut hyvää. Kiinnostus herää heti, kun otan koiran koeaamuna autosta. Väritys herättää uteliaisuutta ja moni kysyy, mikä rotu on kyseessä. Muiden harrastajien reaktiot ovat olleet pääosin positiivisia – monia kiinnostaa nähdä, miten itselle täysin tuntematon rotu toimii metsässä. Muutaman kerran on kehuttu, että tällaisen rodun ottaminen on rohkea valinta, koska näyttöjä työskentelystä on vielä vähän eikä luotto ole suuri.
Mitä Hanskilla on sellaista, joka nosti sen mestariksi?
Varma työskentely hirvillä ja tottelevaisuus. Paimentava olemus pyrkii pitämään hirven aloillaan. Hyvä suoritusvarmuus hirven löytöhaukusta antaa hyvän startin päivälle. Se on lisäksi nopea hakemaan ja löytämään hirven. Hanski on perusvarma ja tottelevainen suorittaja.
Kuinka olet päätynyt metsästysharrastuksen pariin?
Vaarini ja isäni kautta. Vaarin kanssa kävin pienenä poikana hirvijahdissa. Metsästyskortin suoritin alle 15-vuotiaana ja samoihin aikoihin meille tuli ensimmäinen hirvikoira.
Millaisia tavoitteita sinulla on Hanskin kanssa jatkossa?
Ensi vuonna puolustamme mestaruutta, muita tavoitteita meillä ei tällä hetkellä ole.
Juttu on julkaistu alun perin koiramme-lehdessä 1/26.
