Helsinkiläinen Micke Nordman kouluttaa metsästyskoiriaan Penniä ja Mörköä keskellä vilkasta kaupunkia. Pienet koulutus- ja aktivointihetket syntyvät luovuudesta – vaikka omassa olohuoneessa.
Kun kahdeksanvuotias unkarinvizsla Penni ja kolmevuotias saksanseisoja Mörkö ovat käyneet ovella tervehtimässä toimittajan ja valokuvaajan, ne tassuttelevat loikoilemaan sohvalle. Helsingin kantakaupungissa sijaitsevan nelihenkisen perheen ja kahden metsästyskoiran kodin tunnelma on rauhallinen.
– Kun koiralle tarjotaan riittävästi virikkeitä, ne ovat rauhallisia ja rentoutuneita. Virikkeiden keksimisessä saa käyttää luovuutta, ja jäljestäminen onnistuu myös olohuoneessa. Ei koira mieti, että olemme olohuoneessa emmekä pellolla. Se menee hajun perässä, koirien omistaja Micke Nordman sanoo.
Nordman on huomannut, että kaupunkiympäristössäkin voi kouluttaa koiria. Koirat tottuvat häiriöihin, muihin koiriin, ihmisiin ja meteliin ja oppivat rauhoittumaan jopa paremmin kuin virikkeettömässä ympäristössä elävä koira.
– Mutta on toki selvää, että moni onnellinen metsästyskoira elää myös maalla. Kyse ei ole vastakkainasettelusta.

Koulutushetkiä ruokailuissa
Nordman stimuloi koiria useissa arkisissa tilanteissa, kuten ruokailuissa. Ruokakupilla voi kouluttaa ja aktivoida koiraa monin tavoin.
Kupilla Nordman antaa koiralle etenemiskäskyn, kun sen on lupa syödä. Itsehillintää koirat harjoittelevat ennen ruokailua odottamalla rauhassa syöntilupaa. Rauhallinen odotus palkitaan aina.
– Saatan myös antaa luvan siirtyä kupille melko kaukaa, ja kun koira lähestyy kuppia, annan pysähtymiskäskyn. Pysähtymistä seuraa välipalkkio, usein omaa ruokaa suurempi herkku, ja sen jälkeen koira pääsee vielä ruokakupille.
Tiedottamista harjoitellaan piilottamalla ruokakuppi esimerkiksi kaapin päälle, johon koira ei yllä. Kun koira löytää kupin, se tiedottaa isäntää, ja kuppi haetaan yhdessä kehujen saattelemana.
– Moni unohtaa, että ruokailu voi olla päivän tärkein koulutusmahdollisuus. Aikaa menee alle kymmenen minuuttia, ja koira saa valtavasti hyvää tekevää aivojumppaa ja harjoitusta sopivassa vireystilassa. Tällainen aktivointi on varmasti tehokkaampaa kuin pelkkä pissatuslenkki korttelin ympäri. Meidän koiranomistajien olisi hyvä päästä irti ajatuksesta, että ainoastaan päivittäiset kävelyt aktivoivat tai väsyttävät koiraa riittävästi.
Kun metsään ei joka päivä pääse, voi perustreenejä simuloida kotona myös muuten kuin ruokailuissa. Kotipakkasesta Nordmanilla löytyy aina sorsia ja fasaaneja. Niiden avulla kotona on harjoiteltu muun muassa tiedottamista. Kun piilotettu fasaani olohuoneesta löytyy, Penni ja Mörkö osaavat etsiä isännän ja noutavat myöhemmin saaliin vahingoittumattomana hänelle.

Aktivoi arki
Micke Nordmanin mukaan koiran kouluttaminen koostuu neljästä osa-alueesta, jotka ovat fyysinen kunto, aivojumppa, tottelevaisuus ja lajille tyypillinen tekeminen.
– Löydä koiran kanssa aktiivista tekemistä, josta molemmat nauttivat.
– Lisää arkeen pieniä, muutaman minuutin, aktivointi- ja koulutushetkiä esimerkiksi ruokailujen yhteydessä.
– Tunne oma koirasi ja tunnista, mikä on sille sopivaa aktivointia. Ei ole oikeaa tai väärää tapaa.
Luovia ulkotreenejä
Kekseliäisyyttä on tarvittu myös ulkotreeneissä. Simuloidakseen ilmaan pyrähtävää lintua, Nordman tilasi netistä lennokin, jolle hän rakensi siivet. Lennokkia lennätettiin takapihalla. Toisessa treenissä linnunsiipi kiinnitettiin koukuttomaan uistimeen, jota heiteltiin ja lennätettiin koiran edessä. Näillä kotikonsteilla on harjoiteltu tilanteita lintumetsällä.
– Harjoittelu herättää joskus myös huvittuneita reaktioita. Kerran aasialainen turistiryhmä seurasi ihmeissään, kun vedin veristä narua perässäni Helsingin Seurasaaressa, peuransorkka kädessäni. Touhu vaatii hiukan heittäytymistä, mutta vaikeaa se ei ole.
Koirien hankkimisen myötä Nordmanin elämästä tuli kertaheitolla aktiivisempaa. Juoksuharrastuksesta ja muusta ulkoilusta on tullut isännän ja koirien yhteistä aikaa. Canicrossia juostaan ympäri Helsingin ulkoilualueita, ja talvella hiihdetään meren jäällä.
Koirien kanssa liikkuminen on elämäntapa, johon kuuluu olennaisena osana metsästys ja kalastus. Kolmikko on mukana esimerkiksi Riistakeskuksen Helmi-hankkeessa supikoirien pyynnissä. Koirat toimivat karkottavina koirina peura- ja hirvimetsällä, molemmat tekevät verijälkeä, ja ne metsästävät ennen kaikkea myös lintuja sekä tuntureilla että vesistöillä.
Tylsistyminen ruokkii tottelemattomuutta
Koirien mielenmaiseman ymmärtämisestä ja rodunomaisen tekemisen tarjoamisesta on tullut Nordmanille missio. Levottomuus, yliaktiivisuus tai tottelemattomuus kertovat hänen mielestään koiran tylsistymisestä ja oikeanlaisen tekemisen puutteesta. Nordmanin mukaan koiralle ei riitä, jos se on toimettomana kuusi päivää ja yhtenä päivänä joitakin tunteja aktivoituneena.
– Aktivoinniksi ei riitä pallonheitto televisiota katsellessa. Ei myöskään ole oikein, jos metsästyskoira on kymmenen kuukautta tekemättä mitään, ja sitten kuntoa nostetaan keinotekoisesti paria työkuukautta varten. Olen nähnyt aivan liikaa hienoista metsästyslinjoista tulevia, huonosti voivia koiria.
Nordmanin mielestä koirien henkistä ja fyysistä kuntoa on pidettävä yllä tasaisesti ympäri vuoden.
– Jos koirani eivät saa liikuntaa muuten, huolehdin siitä, että juoksen tai hiihdän heidän kanssaan kymmeniä kilometrejä viikossa. En ole vielä tavannut niin hyväkuntoista koiranomistajaa, ettei ylimääräinen liikunta olisi tervetullutta myös ihmiselle.
Nordmanin mukaan tietämättömyys rodulle tyypillisestä käytöksestä aiheuttaa ongelmia. Hän mainitsee esimerkiksi pihavahtirodut, joista on turha yrittää kouluttaa täysin haukkumattomia, sillä vahtiminen on niiden elämän tarkoitus.
– Spanielia saatetaan pitää vain söpönä seurakoirana, eikä tiedosteta sen hurjaa metsästyskoirataustaa ja aktivoinnin tarvetta. Ei ole ihme, jos koiran päässä moottori ruksuttaa tauotta, kun se ei pääse purkamaan energiaansa hyvällä tavalla.

Oppia virheistä
Kun koirien kanssa viettää aikaa, voi oppia rotuominaisuudet ja omien koiriensa luonteen. Ihminen saattaa ajatella, että koira osaa lukea omistajiensa ajatukset, mutta kyse on koiran kyvystä lukea ilmeitä ja eleitä.
– Jo pienet, liki huomaamattomat käsien ja kehon liikkeet kertovat koirille, mitä niiltä odotetaan.
Yhteisymmärryksestä huolimatta Nordman ei ole itsekään välttynyt virheiltä.
– Halusin esimerkiksi opettaa Pennin uimaan hyvin nuorena, jotta se osaisi noutaa vedestä ja jotta itse näyttäisin hyvältä. Painostin koiraa veteen, minkä seurauksena Penni alkoi pelkäämään vettä. Tilanteen korjaamiseen meni kuukausia. Tunnen siitä huonoa omaatuntoa edelleen.
Koiraharrastuksen alussa Nordmanin oli vaikea löytää toimivia neuvoja koulutukseen. Vahvoja mielipiteitä oli tarjolla sitäkin enemmän. Pikkuhiljaa hän kehitti omia menetelmiä koirilleen. Sittemmin hengenheimolaisia on löytynyt etenkin Ruotsista. Tapaamiset koirakuiskaajanakin tunnetun Amir Saidizandin kanssa ovat osaltaan vaikuttaneet Micken omaan ajattelutapaan.
– Saidizand osaa ikään kuin puhua koiraa. Minulle Penni ja Mörkö ovat opettaneet, kuinka yhteinen kieli koiran ja omistajan välillä syntyy, vaikka se aikaa ja vaivaa hieman vaatiikin.
Juttu on julkaistu alun perin Koiramme-lehdessä 4/2026.




