Suomessa on tällä hetkellä viisi toimivaa vinttikoirarataa. Ne sijaitsevat Helsingissä, Hyvinkäällä, Turussa ja Oulussa. Uusin tulokas on Liperissä sijaitseva Savo-Karjalan Vinttikoiraharrastajien rata, joka avattiin syyskuussa.
Ensimmäisellä Suomessa vinttikoirille rakennetulla radalla Mikkelissä pidettiin avauskilpailut syyskuussa 1968. Mikkelin rata toimi raviradan keskialueella, mutta toiminta hiipui pikkuhiljaa ja nyt rata on lakkautettu. Tällä hetkellä ainoa nurmipintainen rata Suomessa on Helsingin Tuomarinkartanossa, muut ovat hiekkaratoja.
Uusi koti Ylöjärveltä
Pirkanmaan Vinttikoirakerho (PVK) isännöi vuodesta 1969 alkaen vinttikoirarataa Kaupin kaupunginosassa Tampereella. Talkoovoimin rakennetulla alueella oli 400 metrin hiekkapintainen rata ja kaksi huoltorakennusta. Kauppi toimi myös vinttikoirien ratajuoksun MM-kilpailuiden näyttämönä vuosina 2004 ja 2014.
Kaksi vuotta sitten pirkanmaalaiset vinttikoiraharrastajat yllätti tieto, että Tampereen kaupunki irtisanoisi vuokrasopimuksen ja parantaakseen hiihto-olosuhteita muuttaisi radan keinolumen säilytysalueeksi. Jonkin aikaa koiraharrastajat saivat käyttää aluetta, mutta nyt rakenteiden purku on jo päättynyt.
Kerho etsi pitkään uutta paikkaa radalleen. Kesällä 2026 sellainen löytyi naapurikaupungista Ylöjärveltä. Siellä rata edelleen sijaitsee Tampereen kaupungin omistamalla maa-alueella, mutta siis Ylöjärven puolella. Aiemmin alue toimi asfalttifirman maanottopaikkana.
– Kaupin rata-alueelta on purettu viehekisko, ja se asennetaan aikanaan Ylöjärvelle, kertoo kerhon puheenjohtaja Jari Hänninen.
– Myös lähtökopit ja niiden katokset siirretään uudelle rata-alueelle. Tällä hetkellä käymme rata-asioista keskusteluja Ylöjärven ja Tampereen kaupungin edustajien kanssa. Viimeisteltävinä ovat rataprojektin tekniset suunnitelmat ja viranomaislupien hakemiset.
Konetöitä on edessä paljon, jotta radan pohja ja koko rata-alue saadaan kuntoon. Entisellä soramontulla maa-ainesta on hyvin tarjolla. Varsinaisen juoksuradan alustahiekkana käytetään jo turvalliseksi todettua Kaupilta siirrettyä hiekkaa.
– Hiekka seulotaan ennen uudelleenkäyttöä, jotta siitä saadaan pois kaikki ylimääräiset kivet ja muu rataan kuulumaton aines. Radasta tulee perinteinen, 400 metriä pitkä ja ovaalinmallinen, Jari Hänninen sanoo.
Pelkkä rata ei riitä
Jari Hänninen mainitsee, että alueelle tarvittavista rakennuksista on käyty aktiivista keskustelua.
– Suunnitelmissa ovat kahvila, wc- ja toimistotilat sekä ajanottotorni. Varastoina toimisivat ainakin aluksi kontit tai vastaavat. Radan ja tarvittavan infran rakentaminen tapahtuu vuonna 2027. Vuonna 2028 on tarkoitus järjestää ensimmäiset viralliset kilpailut.
Keskeneräiselläkin radalla pääsee jo ottamaan tuntumaa. Syyskuussa pääsivät harrastajat kokeilemaan vetosuoraa. PVK:n perinteiset Makkarajuoksut järjestetään vetosuoratyyppisinä alueella sunnuntaina 11.10.

Mistä tähän kaikkeen saadaan varat?
– On järjestetty monia talkoita sekä varainhankitatapahtumia. Olemme tutkineet erilaisia tuki- ja rahoitusmuotoja. Tampereen seutukunnalla toimii maaseudun kehittämisyhdistys Leader sekä Kantri ry, joka myöntää EU:n maaseuturahoitusta paikallisiin hankkeisiin – sitä aiomme ainakin hakea. Tampereen kaupunki on jo nyt osallistunut projektiin Kaupin purkutöiden osalta.
”Urakka vaatii vahvaa yhteishenkeä.”
Jari Hänninen toteaa, että jokaisen harrastajan panosta tarvitaan, jotta hienolle harrastukselle saadaan jatkumo.
– On aika rakentaa Pirkanmaalle Suomen paras vinttikoirarata, ja sehän tapahtuu vain yhdessä tekemällä. Nyt meillä on tulevaisuutta varten pitkäaikainen kotipaikka, jonne voidaan rakentaa uusi, upea ja nykyaikainen keskus. Urakka vaatii vahvaa yhteishenkeä. Vaikka edessä on vielä paljon työtä, uusi vuokrasopimus antaa meille vakaan perustan ja mahdollistaa toimintamme jatkuvuuden sekä kehittymisen vuosikymmeniksi eteenpäin.
Uusin tulokas Pohjois-Karjalaan
Joensuun naapurissa Liperissä on kehitetty vinttikoirarataa jo yli viiden vuoden ajan, ja nyt siellä on juostu ensimmäinen virallinen ratakoe. Rata sijaitsee Liperin Hevosystäväinseuran raviradan keskellä ja sitä isännöi Savo-Karjalan Vinttikoiraharrastajat.
– Meillä on pitkäaikainen vuokrasopimus Hevosystäväinseuran kanssa, kertoo seuran puuhanainen Jenni Tuomela.
– Alueella on mahdollista myös majoittua kisojen ajaksi. Ympärillä on hyvät lämmittely- ja jäähdyttelymaastot, ja onpa siellä myös lampi pulahtamiseen. Rataa on kehitetty vuosina 2019–21 Leader-tuella, ja tavoitteena on vielä saada radalle ainakin kastelujärjestelmä.
Liperin rata on Suomen Vinttikoiraliiton hyväksymä 440 metrin pituinen rata. Ensimmäinen virallinen ratakoe juostiin syyskuun 5. päivänä. Koiria osallistui 52, kaukaisimmat tulivat Ruotsista asti.

Suomen ainoa nurmirata
Kun Helsingin Vinttikoirakerho (HVK) perustetiin vuonna 1961, vinttikoirat kilpailivat Talin laukkaradalla ja myöhemmin Kilossa. Vuonna 1981 HVK vuokrasi Helsingin kaupungilta reilun kolmen hehtaarin alueen Tuomarinkartanosta ja näin sai alkunsa vinttikoirakeskus.
Keskuksen kaksi kerhorakennusta ja kansainväliset vaatimukset täyttävä nurmirata rakennettiin kymmenien tuhansien talkootuntien voimin. Ensimmäiset viralliset kilpailut radalla juostiin kesällä 1983.
– Nurmiradan etuna on se, että voimme ilman huoltotaukoja vetää isotkin kilpailut. Hiekkaradalla rataa täytyy kesken kisojen kastella ja lanata useaan kertaan, jotta se olisi tasapuolinen ja yhtä turvallinen kaikissa lähdöissä, selventää HVK:n puheenjohtaja Sami Hänninen.
Viime kesänäkin Tuomarinkartanolla juostiin kolmet iltakisat, eniten osallistujia oli perinteisessä Kartanon Kannussa, 125 koiraa.
– Hankimme tänä vuonna kaksi ammattitason robottiruohonleikkkuria, joiden investointi oli melkoinen, mutta ne ovat osoittautuneet hintansa arvoisiksi. Meille eläinharrastajina oli tärkeää, että robottien tekoäly analysoi kaikki eteensä tulevat esteet. Testasimme huulirasvapuikolla, jonka robotti kiersi parinkymmenen sentin päästä, kun taas pienenkin eläimen kohdatessaan tekee se metrin koukkauksen sivulle, Sami Hänninen vakuuttaa.
HVK on panostanut myös juoksuradan nurmeen.
– Tuusulan Golfklubilta kävi kenttämestarit meillä huoltohommissa. Rata ilmattiin, hiekoitettiin ja harjattiin, jotta se ei routisi niin pahasti. Golfväki kehui pohjaamme oikein laadukkaaksi, Hänninen iloitsee.
Kaavaehdotuksia ja valituksia
Helsingin kaupunki suunnitteli vuoden 2016 yleiskaavassa Tuomarinkylään varausta isolle kerrostaloalueelle. Se olisi tarkoittanut paitsi vinttikoirakeskuksen sekä Tuomarinkylän ratsastuskeskuksen hävittämistä. Niitä puolustamaan syntyi Pro Tuomarinkylä -liike, joka teki valituksen ja korkein hallinto-oikeus kumosi varauksen.
Nyt aluetta uhkaa uusi hanke, Pukinmäenrannan asemakaavaehdotus.
– Jotta sinne saadaan asukkaita, sisältyy ehdotukseen pikaraitiotie- ja pyöräilybaanareitit. Ne yritetään reitittää kartanoalueen poikki, tietää HVK:n Sami Hänninen.
Hän mainitsee, että ehdotuksessa Jokeri 2-pikaraitiotielinjaus ja baanalinjaus jatkuisivat vinttikoirakeskuksen parkkipaikan yli Tammistoon päin ja siitä suoraan peltojen yli Pukinmäenrantaan.
– Pyöräilybaana olisi nykyistä kevyenliikenteen väylää huomattavasti leveämpi. Tässä on ilmeisesti ajatuksena, että yritetään saada Pukinmäenrannan kaavoitus läpi ja samalla ujuttaa raideliikenne ja pyöräilybaana kaavaan. Sillä jos Pukinmäenranta rakennetaan, tarvitsee se raiteen, toisaalta ilman asuinaluetta ei raidettakaan tarvita. Muna-ja-kana-efekti siis, Hänninen summaa.
”PRO Tuomarinkylä -liike on ehdottanut kaupungille vaihtoehtoista reittiä raideliikenteelle, jotta Tuomarinkartanon alue säilyisi ennallaan.”

PRO Tuomarinkylän huolena on, että kaupunkisuunnittelussa ei tiedosteta kartanoalueella toimivien eläinharrastusyhdistysten merkitystä kartanomaiseman historiallisten arvojen säilyttäjänä sekä Suomen oloissa ainutlaatuisten koira- ja hevosharrastusmahdollisuuksien tarjoajana.
Sami Hänninen arvelee, että raideliikenne ei välttämättä tuhoaisi vinttikoirakeskusta, mutta vaikuttaisi etenkin ratsastusreitteihin.
– Mikäli raideliikenne tulevaisuudessa toteutuisi, on pelkona, että alue kaavoitettaisiin myöhemmin asuinalueeksi. PRO Tuomarinkylä -liike onkin ehdottanut kaupungille vaihtoehtoista reittiä raideliikenteelle, jotta Tuomarinkartanon alue säilyisi ennallaan. Ja kun meillä pysäköintitilojen ahtaus on jo nyt ongelma, ei niiden lohkaisu ainakaan parantaisi tilannetta.
Hauska yhteensattuma
Kaksi vinttikoirakerhoa, kaksi puheenjohtajaa, kaksi Hännistä. Oletteko ehkä sukua?
– Emme ole, nauraa Sami Hänninen, hauskoja yhteensattumia kyllä.
– Hankimme Jari Hännisen kanssa toisistamme tietämättä koiran samalta kasvattajalta ja vieläpä samasta pentueesta. Lisäksi puolisoillamme on toistemme nimikirjaimet. Siispä kun lähtölistassa on samalla kennelnimellä koira, jonka omistavat S. & J. Hänninen tai vaihtoehtoisesti J. & S. Hänninen, on syytä tarkkaan katsoa, kumpi on oma koira.
Eikö eläinharrastuksia arvosteta?
Sami Hänninen jatkaa, että vinttikoirakeskuksella on huomattavan suuri merkitys koko eteläisen Suomen koiraharrastukselle. Alue palvelee myös lähialueen ulkoilijoita ja etenkin hevosharrastajia.
Tänä vuonna HVK:lla on järjestetty ennätysmäärä erilaisia tapahtumia.
– Laskimme vuokria, ja käyttöasteemme on nyt erittäin korkea. Meillä on päivitetty videoneuvottelu- ja kassajärjestelmä sekä älylukot. Ilman toimivaa buffatiimiä emme saisi tuloja, ja tiimi onkin järkeistänyt toimintaansa.
– Vinttikoirien kisat ja treenit ovat vain murto-osa kaikesta koiraharrastuksesta mitä kartanolla tapahtuu, mutta vinttikoiraharrastajista muodostuu aktiivisin talkooporukka, joka ylläpitää ja hoitaa aluetta, tähdentää Sami Hänninen.
Hän kokee, että eläinten kanssa harrastamista ei oikein tunnuta arvostettavan ja mainitsee esimerkkinä Turun, missä toimii Turun Vinttikoirakerhon Vätin rata Vinttikoiraliiton alaisena sekä greyhoundien rata Metsämäen ravikeskuksessa.
– Kaupunki nosti yllättäen Vätin vuokran nelinkertaiseksi. Olen ymmärtänyt, että sielläkin etsitään aktiivisesti uutta paikkaa radalle, Sami Hänninen sanoo.
HVK:n nykyinen vuokrasopimus on voimassa vuoden 2031 loppuun asti. Uskaltaako tässä tilanteessa tehdä lisää investointeja?
– Haaveilemme kolmannen talon rakentamisesta, johon saisimme suuren varaston ja muun muassa eläinlääkärille oman toimistotilan. Se mahdollistaisi keskuksen toiminnan kehittämisen edelleen ja toisi entistä paremmin yhteen eteläsuomalaiset koirayhdistykset ja -harrastajat.
Sami Hänninen lisää vielä, että Suomessa ei vinttikoiraurheilussa liiku raha, kuten monessa muussa maassa.
– Toiminta pysyy eettisenä ja koiria arvostavana. Vaikka kaikista koirista ei ole juoksijoiksi, ovat ne silti rakkaita perheenjäseniä.
Kattojärjestö: Suomen Vinttikoiraliitto




