Suomen eteläisiltä merialueilta tunturi-Lappiin ulottuva kansallispuistojen verkosto tarjoaa erilaisia maisemia, reittejä ja tapoja luonnossa liikkumiseen. Koiran kanssa voi lähteä patikoimaan, talvella hiihtämään ja joissakin kohteissa vaikkapa maastopyöräilemään.
Vaihtoehtoja on paljon, mutta retkeä suunnitellessa on hyvä pitää pää kylmänä.
Vaellukselle lähtijän kannattaa kysyä ensin itseltään, millaiselle retkelle olen lähdössä, neuvoo Metsähallituksen virkistyskäytön asiantuntija Annu Tuohiluoto.
– Kun reitti, retken vaativuus ja oma koira on otettu huomioon jo suunnittelussa, luonnossa liikkumisesta tulee mukava kokemus kaikille.
Kansallispuistoissa ja muilla luonnonsuojelualueilla koira on aina pidettävä kytkettynä.
Esimerkiksi Metsähallituksen ylläpitämä luontoon.fi auttaa sopivan kansallispuistokohteen valinnassa. Sivustolla voi lähteä liikkeelle halutusta aktiviteetista ja tutustua sen jälkeen sopiviin luontokohteisiin ja reitteihin. Reittikuvauksista voi tarkastella esimerkiksi retken pituutta ja vaativuutta. Tietoa löytyy myös sääolosuhteista ja ruuhka-ajoista.
Aloita koiran ehdoilla
Päiväretkille koiran voi ottaa mukaan kaikkiin kansallispuistoihin, mutta jos suunnittelee yöretkeä, kannattaa selvittää etukäteen, saako lemmikin kanssa majoittua tuvissa.
– Oma teltta antaa retkelle joustavuutta, ja koira on hyvä opettaa teltassa yöpymiseen jo ennen ensimmäistä pidempää vaellusta.
Kaikki reitit eivät sovi kaikille koirille, vaikka koira olisi nuori ja hyväkuntoinen.
– Reitillä voi tulla vastaan esimerkiksi riippusiltoja, korkeita rakenteita tai vesistöjen ylityksiä soutuveneellä. Ne voivat olla koiralle täysin uusia ja yllättäviä kokemuksia, Annu Tuohiluoto muistuttaa.
Kohteen vaativuutta kannattaa arvioida myös sen mukaan, mitä tapahtuu, jos jotain menee pieleen.
– Jos isolle koiralle tulee ensiavun tarve jossakin kaukana, evakuointisuunnitelma on hyvä olla valmiina. Pohjoisessa apua voi tiedustella vaikkapa paikallisilta yrittäjiltä.
Uudessa ympäristössä
Retkellä koiraa kuormittaa muukin kuin matkan pituus tai sääolosuhteet. Uusi ympäristö tarkoittaa koiralle valtavaa määrää hajuja, ääniä ja muita ärsykkeitä.
– Kun matkataan toiselle puolelle Suomea ja vastassa on uusia hajuja, esimerkiksi porojen jälkiä ja muita luonnon ärsykkeitä, koira voi väsyä yllättävän paljon. Siksi tauot ovat tärkeitä.
Kansallispuistoissa liikkuva on osa muuta retkeilijäjoukkoa. Oma koira voi olla maailman ystävällisin ja tottelevaisin, mutta vastaantulija ei sitä tiedä.
”Evakuointisuunnitelma on hyvä olla valmiina.”
– Koiran voi vastaantulijan lähestyessä ottaa lyhyemmälle hihnalle ja antaa toiselle kulkijalle turvallisen mahdollisuuden ohittaa, Tuohiluoto neuvoo.
Koiran pitäminen kytkettynä on tärkeää myös luonnoneläinten takia.
– Erityisesti keväällä ja alkukesästä retkeilyreitin lähellä voi olla pesiviä lintuja. Irrallaan kulkeva koira voi häiritä pesintää, jos se käy esimerkiksi nuuhkimassa munia tai poikasia.
Kansallispuistoissa ja muilla luonnonsuojelualueilla koira on aina pidettävä kytkettynä.
Ihminen ja koira väistävät
Luonnoneläimet pötkivät yleensä karkuun hyvän matkan päästä, joten niitä ei kovin usein pääse läheltä kohtaamaan.
– Jos eläin ei väistä, se kannattaa mahdollisuuksien mukaan kiertää. Erityisesti matkailualueiden ja niiden lähellä olevat porot ovat saattaneet tottua ihmisiin, eivätkä ne välttämättä pakene, Tuohiluoto sanoo.
Hän neuvookin odottamaan, että porot menevät eri suuntaan, tai jos mahdollista, ne voi kiertää itse.
– Koiran kanssa liikkuessa voi itse asiassa nähdä enemmän eläimiä kuin ilman koiraa. Kun koira valpastuu, tietää itsekin, että lähistöllä saattaa olla jotain kiinnostavaa.
Turvallisesti tauolle
Kansallispuistojen taukopaikoilla voi olla jopa ruuhkaa sesonkiaikoihin. Taulle mennessä voi olla hyvä kysyä, sopiiko koiran tulla muiden retkeilijöiden lähelle. Usein tilanne kertoo paljon. Koirasta innostuva retkeilijä saattaa kutsua sen luokseen, kun taas toinen saattaa mieluummin pitää etäisyyttä.
– Koiran ei pidä päästä pyörimään muiden jaloissa tai syömään toisten eväitä. Jos tilaa on, sen voi pitää hieman syrjemmällä.
Myös koiran turvallisuutta kannattaa ajatella. Maasta voi löytyä ruoantähteitä, tupakantumppeja tai muita roskia. Houkuttelevan tuoksun nenäänsä saanut koira ei välttämättä ymmärrä, mikä on vaarallista.
Oman koiran tunteminen on tärkein lähtökohta. Kun retken pituus, reitin vaativuus ja ympäristön erityispiirteet suhteutetaan sekä omiin että koiran voimavaroihin, voi nauttia retken tärkeimmästä annista eli luonnosta.
Matkaan – nyt!
Syksy on hyvää aikaa aloittaa koiran kanssa retkeilyharrastus. Pahin itikkakausi on ohi, eikä mäkäräisiäkään ole enää yhtä paljon kuin kesällä. Ruskan sävyt ja kuulaat syyspäivät tekevät syksystä loistavan ajan retkeillä.
– Itse pidän erityisesti Pohjois-Suomessa retkeilystä. Syötteen kansallispuiston alue on erittäin koiraystävällinen. Siellä on noin 90 kilometriä koiralatuja, ja koiria saa tuoda autio- ja vuokratupiin. Alueelta löytyy myös paljon koiraystävällistä majoitusta, Metsähallituksen asiantuntija Annu Tuohiluoto kertoo.
Syötteen alueelle saa suurimmalla osalla laduista hiihtää koiran kanssa. Koirakieltoja on lähinnä vaativammilla laduilla, joissa rajoitus on tehty turvallisuussyistä.
– Myös yleinen asenne koiria kohtaan on alueella myönteinen. Useimpiin ravintoloihin ja latukahviloihin saa ottaa lemmikin mukaan, joten ilmapiiri on koiran kanssa liikkuvalle salliva ja mukava.
