Mikä kuivamuonanappulassa maksaa?

Keittiössä koiranruoka-astian pohja häämöttää. Pitääpä tilata lisää kuivamuonaa cockerspanielini ruokkimiseksi.

Avaan netin ja silmäilen verkkokauppojen valikoimia. Tiedän kyllä, että kuivaruoan hintahaitari on suuri, mutta näkymä yllättää silti. Saanko koirani kuppiin parempaa, jos maksan enemmän? Ja mistä ylipäätään haluan maksaa?

Luomulihaa valtameren takaa

Hintahaitarin yläpäässä silmiini osuu ZiwiPeakin kuivaruoka Air Dried Peura. Se on ilmakuivattua peuraa sisältävä kuivamuona kaukaa Uudesta-Seelannista. Kahden ja puolen kilon pussi maksaa 179,99 euroa.

Tuote-esittelystä käy ilmi, että muona sisältää yli 96 prosenttia ilmakuivattua lihaa, sisäelimiä, luuta ja mereneläviä. Kilohinta kaipaa silti selitystä, joten soitan tuotteen maahantuojalle Johannes Untamolle Tukkumyynti Tujomaan.

– Tässä ruuassa käytetyt raaka-aineet ovat vapaana pyydettyjä tai viljeltyä luomua. Proteiininlähde, eli vapaana laiduntavan peuran liha, on kallista kamaa verrattuna vaikkapa kanaan, Johannes Untamo kertoo.

Lisäksi tuotteen sanotaan sisältävän luonnollisia vitamiineja sekä mineraalirikkaita ainesosia, kuten merilevää ja Uuden-Seelannin viherhuulisimpukkaa. Mietin, mihin cockerini tarvitsee niitä.

– Merilevä on hivenaineiden ja kivennäisaineiden lähde, joita lemmikkisi elimistö ei pysty tuottamaan luonnollisesti. Uuden-Seelannin viherhuulisimpukka puolestaan sisältää omega-rasvahappoja turkin ja ihon hyvinvointiin, Untamo avaa.

Hän jatkaa, että myös ruoan valmistustapa näkyy hinnassa. ZiwiPeak-tuotteet valmistetaan ilmakuivaamalla. Tapa kuulemma vaatii enemmän aikaa sekä käsityötä ja on ravintoaineille hellävaraisempi kuin perinteinen ekstruusio eli suulakepuristus koneella.

Maahantuoja muistuttaa vielä, että tuotteen ruokintamäärä on tavallista vähäisempi.

– ZiwiPeakin ilmakuivatut tuotteet ovat ennemmin verrattavissa raakaruokaan kuin perinteisiin kuivaruokiin.

Ruoka on energiapitoista ja kevyttä. Siksi sitä ostetaan esimerkiksi vaelluksille ja matkaruoaksi.

Muuntokelpoisen eli metabolisen energian määrä kertoo, miten paljon ruoassa on sellaista energiaa, jonka koiran elimistö pystyy hyödyntämään. Tietoa ei aina löydy ruokasäkin kyljestä, mikä mutkistaa koiranruokien vertailua. Tästä tuotteesta luku löytyy: metaboloituvaa energiaa on 4650 kilokaloria per kilo.

Johannes Untamo kertoo vielä, että yleisesti koiranruokaselosteissa käytetty ilmaisu ”lihaa” ei aina kerro lihan laadusta. Liha voi tarkoittaa mitä vain lampaankyljestä kanan teurasjätteeseen. Sanalla voidaan myös kikkailla.

– Jos kuivaruoan kerrotaan sisältävän ”tuoretta lihaa” 50 prosenttia, luvun voi jakaa noin kolmella laskeakseen lopullisen tuotteen todellisen lihapitoisuuden, sillä kosteutta poistuu valmistusprosessin aikana noin 17 prosenttia. Sen sijaan ilmaisu ”kuivattua lihaa” kertoo lihan prosenttiosuuden tuotteesta miltei sellaisenaan.

12 yhden hinnalla

Jatkan syynäystä verkkokaupan valikoimassa – josko kuitenkin jotain keskihintaisempaa. Kotimainen Jahti&Vahti kutsuu itseään Suomen suosituimmaksi koiranruokasarjaksi. Hankkijan tuoteryhmäpäällikkö Maija Päivärinta kertoo maatalouskaupan tehneen omaa tutkimusta brändien tuonti- ja valmistustiedoista. Niiden perusteella Jahti&Vahti olisi volyymiltaan eli kilomäärissä mitattuna Suomen myydyin koiranruoka.

Kolmen kilon pussi Jahti&Vahti Kana ja riisi -ruokaa maksaa noin 16 euroa. Saisin sitä 12 pussia edellisen ZiwiPeakin hinnalla. Päivärinta selvittää, että kana on keskihintainen, hyvin saatavilla oleva raaka-aine. Niin myös tuotteen hiilihydraatit.

– Nappulassa on enemmän kauraa kuin riisiä, sillä se on edullisempaa, mutta samalla suomalaista superfoodia koiran ruoansulatukselle.

Ihmettelen, miksei ruoan nimi sitten ole Kana ja kaura.

”Esimerkiksi marjat tai nivelvalmisteet tuntuvat ostajan kukkarossa, vaikka koira ei niitä kaipaa.”

Päivärinta jatkaa, että ruoan hinta pysyy kurissa myös konstailemattoman pakkauksen ja alhaisten markkinointi- ja mainontakulujen vuoksi.

Hänen mukaansa ruoassa ei ole mitään ylimääräistä, mitä terve aikuinen koira tarvitsisi voidakseen hyvin.

– Esimerkiksi marjat tai nivelvalmisteet tuntuvat ostajan kukkarossa, vaikka koira ei niitä kaipaa. Usein erikoisainesten osuus on muutenkin niin pieni, että lisäravinteita mahdollisesti tarvitseva koira joutuu kuitenkin syömään niitä lisäksi purkista.

Tässä ruoassa on kuitenkin Progutiksi nimettyä valmistetta. Nettisivujen mukaan sillä tarkoitetaan happohydrolysoitua panimohiivaa. Onkohan se koiralleni välttämätöntä?

Miten käy kylläisyyden?

Kuluttajatutkimuksissa käy ilmi, että yli 90 prosenttia omistajista käyttää kuivamuonaa koiransa pääruokintatyyppinä. Silti somessa tuntuu nyt trendaavan melkoinen raakaruokahurmos.

Verkkokaupassa huomioni osuu MUSH Vaisto Sininen Freeze-Dried -ruokaan. Sitä voisi kuvailla pakastekuivatuksi raakaruoaksi nappulamuodossa.

Puhelimessa verkkokauppa Vetapetin toimitusjohtaja Annika Lundström kertoo huomanneensa, että tällä hetkellä nosteessa on ruokintatyyli, jossa miksataan raakaruokaa, märkäruokaa ja nappulaa.

Mushin 800 gramman pussi maksaa 43,90 euroa. Kilohinta kirpaisee, vaikka Lundström kertoo, että ruokintamäärä on kuivauksen ansiosta noin kolme kertaa pienempi kuin perinteisen raakaruoan. Myös esittelyteksti kertoo, että 100 grammaa valmistetta vastaa noin 300 grammaa pakastettua raakaruokaa.

Cockerillani on jo nälkäinen katse. Miten koiran kylläisyyden kokemukselle käy, jos tuotekehittelyssä pyritään aina vain energiatehokkaampaan mutta pieneen annoskokoon? Lisäksi muistan lukeneeni, että pureskelu on koiralle tärkeää. Muutamassa papanassa ei ole paljon rouskuteltavaa.

”Liha, varsinkin laadukas, maksaa.”

MUSH Vaisto Sininen Freeze-Dried -ruoan ainesosaluettelon kärjessä on kolme proteiinia: nauta, kalkkuna ja lohi.

– Liha, varsinkin laadukas, maksaa. Ylipäätään pienemmät tuotannot ovat aina arvokkaampia, Annika Lundström kommentoi kustannuseroja.

Hän kaipaa koiranruokien tuoteselostuksiin lisää läpinäkyvyyttä. Kuluttajana olen samoilla jäljillä. Vaikka ainesosaluettelossa lukee lammas, en voi tietää, mitä osaa lampaasta on käytetty. Tiedon tarpeessa ei ole kyse siitä, että arvottaisin jotkin ruhonosat toisia paremmiksi. Ennemminkin kyse on halusta saada nykyistä tarkempaa tietoa käytetyistä raaka-aineista.

Verkkokaupassa kaltaiseni nappulapähkäilijä voi kokea olevansa hukassa valtavan tarjonnan keskellä. Kivijalkaliikkeessä kysyisin neuvoa myyjältä. Annika Lundström tietää tämän ja niinpä hän joukkoineen valmistelee syksyksi AI-apuria.

Se hyödyntää suljettua tietokantaa, johon on kerätty ravitsemussuosituksia sekä eläinlääkärineuvonnan perusteella koottua dataa. Jatkossa tekoälyn siis ohjaa verkkokaupassa samoilevaa asiakasta.

Hyvää Suomesta

Vaikka nyt shoppaan verkossa, voisin silti tukea kotimaista työtä. Werraton Viljaton -ruoalla näyttää olevan Hyvää Suomesta -merkki. Sitä saa käyttää ruoissa, joissa kaikki liha, kala, kananmuna ovat sataprosenttisesti suomalaisia.

Kahden kilon nappulasäkki on syynäämistäni tuotteista kilohinnaltaan edullisin. Johtuukohan se kananmunasta proteiininlähteenä?

Puhelimessa Rovio Pet Foodsin toimitusjohtaja Tero Rovio vahvistaa, että nappulahinnan suurin yksittäinen tekijä on raaka-aineet eli proteiininlähteet, rasvat, kuidut, vitamiinit, kivennäiset ja muut ravitsemukselliset ainesosat.

Toinen merkittävä osa kustannuksista muodostuu tuotekehityksestä. Siihen kuuluvat ravitsemusosaaminen, reseptien suunnittelu, tuotteiden testaus ja seuranta laboratoriotesteillä.

Kotimaisten raaka-aineiden lisäksi Werraton Viljattomaan on käytetty vitamiineja, kivennäisiä sekä melassileikettä. Rovion mukaan viimeinen on koiran ruokintaa täydentävä kuitulisä.

Werraton Viljaton valmistetaan Suomessa tehtaassa, joka oli Roviolle suuri investointi.

– Tehtaan teknologia, automaatio, laadunvalvonta, kunnossapito ja energiankulutus näkyvät tuotteen hinnassa, Tero Rovio luettelee.

Siihen vaikuttaa myös tuotannon energiankulutus.

– Osa sähköstämme tuotetaan 390 kW aurinkopuistolla.

”Kuluttajat vertailevat hintoja aiempaa tarkemmin.”

Toki kotimainen työ ja logistiikka maksavat myös. Nappulapaketin hintaan sisältyvät palkkakustannukset, varastointi ja kuljetukset. Rovio pohtii, että osa markkinoilla olevista tuotteista valmistetaan hintavetoisesti, osa taas kotimaisuuden, raaka-ainevalintojen, erikoisreseptien tai brändin varaan.

– Yleinen taloustilanne on haastava ja koiranruokamarkkinassa on nähtävissä, että kuluttajat vertailevat hintoja aiempaa tarkemmin. Osa siirtyy edullisempaan vaihtoehtoon, mutta moni haluaa silti pitää kiinni ruoasta, jonka kokee toimivaksi omalle koiralleen.

Rovio kehottaa minua huomioimaan ruoan kilohinnan lisäksi myös valmistusmaan, raaka-aineiden alkuperän ja jäljitettävyyden, reseptin tarkoituksenmukaisuuden, tuotannon vastuullisuuden ja tuoteturvallisuuden.

Aikamoista salapoliisintyötä, mietin jo vähän uupuneena.

– Vähintäänkin on hyvä tiedostaa, kuinka pitkä ja monimutkainen matka ruoalla on koiran kuppiin, hän summaa.

Lue seuraavaksi: Suoliston terveyteen vaikuttaa moni seikka