Hyvinvointi on eläimen kokemus omasta olotilastaan. Se ei ole muuttumaton tila, vaan voi vaihdella hyvästä huonoon samankin päivän aikana ja olla kaikkea siltä väliltä.
Eläinten hyvinvointiin voidaan vaikuttaa lailla, pito-olosuhteilla, hoidolla, käsittelyllä ja eläinjalostuksella. Ihmisen mielestä hyvinvointia edistävät asiat ja toiminnat elävät ajassa ja vaikuttavat hyvinvointitrendien muodostumiseen ja palvelutarjontaan.
Tutkimusvinkkelistä eläimen hyvinvointi on vaikeasti lähestyttävä kohde, sillä kyselytutkimusten ohella olisi tarkkailtava eläinten käytöstä. Siihen Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkija, eläinten hyvinvoinnin ja käyttäytymistieteen dosentti Marianna Norring on pureutunut jo vuosikymmeniä.
– Eläinyksilön käyttäytyminen ja tunteet ovat aina kiinnostaneet minua.
Norring pohtii, että esimerkiksi moni pinnalla oleva hyvinvointihoito voi olla ihmiselle mukava ja kiinnostava kokemus. Eläimelle sama voi olla epämukava hetki, joka aiheuttaa jopa pelkoa tai kärsimystä.
Useimmat koirat nauttivat kuoppien kaivamisesta ja ojien tonkimisesta.
– Pahimmillaan ihmisen arvostaman vaihtoehtohoidon kokeilu voi viivästyttää koiran tarvitsemaa perinteistä eläinlääkärihoitoa.
Nykypäivän koiran hyvinvointia voi tutkijan mukaan edelleen tarkastella eläimen viiden vapauden kautta. Farm Animal Welfare Council määritteli ne Iso-Britanniassa jo 1960-luvulla.
– Koira on kesyyntynyt ihmisen kaveriksi. Se tarvitsee omistajan perushuolenpitoa, mutta muuten jaettu, tavallinen arki takaa riittävän hyvinvoinnin.
1. Sopivasti laadukasta ruokaa
Ensimmäinen eläimen oikeus on vapaus olla tuntematta nälkää tai janoa. Lemmikkiä pitää ruokkia riittävästi ja laadukkaasti, ja sillä on aina oltava raikasta vettä saatavilla. Aikoinaan eläinsuojeluasiamiehen asiantuntijana toiminut Marianna Norring vieraili hiljattain Espanjan koiratarhoilla.
– Tarhakoirat eivät näe nälkää, kuten kaduilla liikkuvat lajitoverinsa. Tarhaelämä on koiralle kuitenkin karua ja ihmisen kaipuu on kova.
Suomessa on vähemmän ruokapulasta kärsiviä koiria. Meillä koiran hyvää fiilistä saattaa jarruttaa pikemminkin ylisyöttäminen.
– Liikapaino on koiran terveydelle ja liikuntakyvylle haitaksi, eikä tue koiran hyvinvointia, hän sanoo.
2. Itsenäinen ja stressitön
Eläimelle pitäisi suoda vapaus epämukavuudesta eli esimerkiksi turvallinen, kuiva ja lämmin lepopaikka sekä suojaisa elinympäristö.
On hyvä muistaa, että ihmisen arvostama mukavuus ei aina vastaa koiran mukavuutta. Jos lemmikki ei viihdy omistajan sisustukseen sopivalla pehmopedillä, vaan vetäytyy mieluiten lepäämään viileään eteiseen, sen pitää antaa tehdä niin. Tietty itsenäisyys nostaa koiran hyvinvointia.
Elämänmukavuutta lisää myös koiran mahdollisuus valita ja olla toimija, Marianna Norring kertoo. Mieluisia valintatilanteita voi tarjota koiralle esimerkiksi antamalla sen toisinaan lenkillä päättää suunta tai tarjoamalla sille kiireetön haistelurauha.
Norring pohtii stressittömyyden edistävän koiran hyvinvointia myös esimerkiksi käsittelytilanteissa. Kannattaa tarkkailla, onko koira vaikkapa kynsiä leikatessa rento vai hermostunut.
Mahdollista epämukavuutta voi vähentää kynsienleikkuuleikillä: koiraa palkitaan nameilla jo kynsisaksien näkemisestä, tutkija neuvoo.
– Mukavien toistojen avulla operaatiosta tulee koiralle odotettu aktivointileikki.
3. Oikeus kivuttomaan elämään
Eläimen vapauksien listaan kuuluu vapaus kivusta, vammoista ja sairauksista. Koiralle se tarkoittaa esimerkiksi ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, kuten rokotuksia, hampaiden hoitoa, säännöllisiä eläinlääkäritarkastuksia ja kivun tunnistamista.
”Koira on hyvä feikkaamaan ja pärjäämään kipujen kanssa.”
Moni vähättelee kireyksiään ja kolotuksiaan. Myös koira voi olla mestari peittelemään kipujaan.
– Koira on hyvä feikkaamaan ja pärjäämään kipujen kanssa. Lemmikin käyttäytymisen muuttuminen on herkin kivusta kielivä mittari, jolloin on suunnattava eläinlääkäriin, Marianna Norring kertoo.
Tutkijan mielestä koiran päästäminen tarvittaessa kivuistaan on jopa merkittävin koiran hyvinvointiin vaikuttava päätös.
– Eutanasia on omistajalle hankala ja haikea asia, mutta kärsivä koira ei osaa surra menetettyjä elinvuosia.
4. Luontaisen käytöksen kaipuu
Jokaisella eläimellä tulisi olla vapaus normaaliin käyttäytymiseen. Koiralle pitää suoda mahdollisuuksia toteuttaa luontaisia tarpeitaan, kuten liikkua, haistella ja leikkiä vapaasti
Marianna Norring muistuttaa, että käyttäytymisvapauteen liittyy myös yksilön huomioiminen.
– Koirapuisto on hyvä paikka tarjota lemmikille kaivattua koiraseuraa sekä mahdollisuuksia juosta ja peuhata vapaasti. Kaikille koirille supersosiaalisuus ei sovi, jolloin pitää tarjota muita mahdollisuuksia, vaikkapa metsälenkki liinassa.
Useimmat koirat nauttivat kuoppien kaivamisesta ja ojien tonkimisesta. Vipeltäjän peilikuva on luontoretken jäljiltä resuinen, mutta mielihalujaan vapaasti toteuttanut koira on luultavasti onnellinen.
Tutkija korostaa, että yksilölle sopiva, riittävän monipuolinen liikunta tukee koiran hyvinvointia. Äärimmäisimpien piirteiden jalostus sen sijaan heikentää sitä.
– Ulkonäköasiat syrjään ja terveys tapetille. Jotta koira saa nauttia kaipaamastaan liikunnasta, jalkojen pitää olla vahvat ja hengityksen sujuvaa.
5. Vapaus peloista
Marianna Norring kertoo, että koiran tuntemia pelkotiloja, kuten eroahdistusta tai ääniyliherkkyyttä tunnistetaan entistä paremmin. Eläimellä on oikeus olla tuntematta pelkoa ja ahdistusta.
– Esimerkiksi aggressiivisuuden taustalla voi olla pelkoja, ahdistuksia tai psykologista pahoinvointia, joita tulisi selvittää.
Jos koira pelkää esimerkiksi trimmauspöytää, on varmistettava, ettei käsittely aiheuta sille kipua ja pelkoja. Norring alleviivaa, että luimuilevan koiran käsittely väkisin kuonokopan turvin ei ole hyvinvointiteko. Lempeä totuttaminen sen sijaan on.
Vaikka koiran pahoin- tai hyvinvointi on aina ihmisen tulkinta, oman lemmikkinsä hyvin tunteva ihminen kyllä oppii tutkijan mukaan myös tunnistamaan sen tunteet.
– Jos koiralla on kaikki hyvin, sen olemus on tutun rento ja reipas, ei hermostunut ja hätääntynyt.
Merkkejä koiran hyvinvoinnista
Sopiva paino. Kerjääminen on opittu tapa eikä aina kerro nälästä. Se voi myös olla hyödyllinen heräte aloittaa koulutus- tai aktivointituokio.
Liikuntakyky. Mitä parempi jalkaterveys, sen mukavammin koira voi nauttia kaipaamastaan liikunnasta.
Rentous. Koira ei luimuile häntä koipien välissä, eikä sen käytös ei ole muuttunut mahdollisten piiloteltujen kipujen vuoksi.
Innostus. Koira kiinnostuu itselleen mieleisistä asioista, kuten leikkimisestä, hajuhommista tai metsälenkistä.
Päivärytmi. Koira nauttii arkeen kuuluvista ennustettavista asioista, kuten lenkeistä, virikkeistä, tuttujen ihmisten seurasta, tervehtimisestä ja lepohetkistä.
Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Koiramme-lehdessä 1/26.
Lue seuraavaksi: Hyvän elämän edellytys
